The Color of my Life

Mää meinasin sovittaa toho lausahdukseen Celine Dionia, mut sehän laulaa LOVEsta eikä LIFEstä, mut antaa mennä kun on alamäki, samalla kirjaimella alkaa, ja siitäkin huolimati että yks työkaveri kerran sanoi et: ''Mää en kestä ton naisen kiekumista.'' Uhastakin pistin ton Dionin kiekumaan toho taustalle tätä kirjoittaessa ( beibe, beibe, beibe...lainaus parhaillaan kuuluvasta laulusta *).


Näitten sukkien tarina alkaa oikeestaan jo toissa kesästä. Mää sillon ryntäsin kauppaan ostamaan vihreetä lankaa, VAIN ja AINOASTAAN yhen kerän. Olin nääs neulomassa pitkiä villasukkia ( pikoos juu laaav mii......* ) ja kuinka ollakaan lanka loppui kesken?! Ja kuinka ollakaan, kun sain kaupassa kerän käteeni, totesin et jos ostaa kolme kerää saa halvemmalla per kerä. En varmaankaan ois ostanu (tämänhän te tietysti uskotte), jos oisin ollu yksin, mut Äiti, joka sattui olemaan mukana, sanoi vanhempana ja viisaampana et TIETENKIN otat kaikki kolme. Siis Vileenin vilosofiaa, jos halvalla saa tarttee ostaa vaik'ei tartteiskaan ( fooooolink in tu juuuuuuu.......* ).


Minä, joka aina oon ollu kiltti tyttö (kysykää vaikka Äiteeltä), ostin. Kattelin niitä keriä sillä silmällä et mikä sopis vihreeseen, kun ei se koko kerä kumminkaan niihin toisiin sukkii uppoisi, ja pongasin sieltä hyllystä värit jotka ei oikeen sopinu yhteen, mut kumminki sopi ( ool tät juu tuu sedyysös miiiiii...... * ) . Sain siinä samalla sit semmosen älynpläjäyksen et näistä väreistä haluun pitkät sukat ittelleni. ( ooooool pai mai seeeeellfff....... * ) Täs ne ny sitte on. Vähän otti aikaa ennenkun saatiin ideasta toteutukseen ja arvatkaa tykkäänkö??? No, T-Y-K-K-Ä-Ä-N. Malli on sama kun edellisen postauksen harmaissa sukissa. Tosin sääriosa on lyhyempi ja sit huomasin, kun olin jo puolet kummastakin sukasta neulonu, et olin palmikkokierron jälkeen lisänny yhen välikerroksen. Mut ei tuo niimpal haittaa et purkaa ois tarvinnu ( juu meik mii viil laik ööö nätsyräälll wööömäääännnn......* ).


Malli: Novita Kevät 2011 KLIKKAA TÄSTÄ OHJEESEEN
Lanka: Novita 7-veikka
Puikot: Nro 3,5 ( ai mast pii kreisi naaauuu..... *)

Noi kuvat ei ihan anna oikeutta väreille, ne on pikkusen pehmeemmät kun räikeessä auringonvalossa otetut fotokraafit. Mut näihin on nyt tyytyminen. Elikkä, ei ku uutta puikkoa käteen ja lankaa liukumaan. Nyt puhuttelis tommonen aniliininpunanen lanka.... ( rivööör diiiip mauntiink haaaiiiii.........*).

Hauskaa viikonloppuva kaikille. ;D ( hei mään, jou mään.....* )


*lainaus parhaillaan kuuluvasta laulusta

Soita Paranoid

Dunnelmasta toiseen nää mun musikkivalinnat. ;) Meinaan et jos edellisten sukkien valmistumisen vuoksi piti hoiltata sitä kiekkobiisiä....... Mut jotenkin nää oli niin synkännäköiset, mistä lie tuli ajatus neuloa pitkät harmaat sukat, sillon se viel oli hyvä idea. Matkan varrella iski pieni epäilys et jos näistä tuleekin niin harmaan arjenväriset ettei oo ees kiva pitää. No, aurinko näyttää armahtavan paljon, eikä nää ehkä niin kamalat ookaan.


Malli: Novita kevät 2011 Ohje löytyy myös netistä, klikkaa tästä
Lanka: Novita 7-veikka
Puikot: Nro 3,5

Näin tällä ohjeella neulotut sukat valkoisena jossain blogissa, sori en nyt muista missä, ne oli tosi nätit ja ajattelin siis tehdä ne jollain muulla värillä. Ohjeesta oli niissä sukissa poikettu kantalapun osalta ja jatkettu palmikkoa siihenkin ja tein samoin, koska se näyttää kivalta. Ohje on kiva ja simppeli eikä palmikossa tarvitse palmikkopuikkoa, vaikka ohjeessa niin neuvotaankin. Neuloo vaan ensin toisen silmukan ja sitten ensimmäisen ja päästää vasta sitten silmukat pois puikoilta. Palmikkopuikon kanssa se ois ollu yhtä räpläämistä. Tosin kantalapussa toinen palmikonkierto pitää tehdä nurjalla.


Mikä siinä on, että kun mää päätän vähentää lankavarastojani, niin heti pitää mennä kauppaan ostamaan lisää lankaa, kun valitsemani väri ei sittenkään riittänyt näihin pitkiin sukkiin.......?! Ja nyt sit siitäkin kerästä jäi jämä. ;D

Voi ei ja nyt rupes soimaan seurava biisi.......................................................

Neuleplääh on selätetty

Noh, ainakin näiden sukien osalta. Tai oikeestaan onhan toisetkin sukat valmiit ja kolmannet puikoilla. Niinkus näette, ei mitään kultaista keskitietä vaan äärimmäisyydestä toiseen. Nyt ei malttais laskea puikkoja kädestä ollenkaan. Onneks oli pari sateista päivää niin voi hyvällä omallatunnolla luistaa pihatöistä. Toiset sukatkin pitäis vielä kuvata, mut ei mun jalassa, ne jalat on vielä töissä ja jos ovat liian pitkät niihin jalkoihin, niin sit ne luovutetaan toisiin jalkoihin, nääs jalkoja riittää. Ei nääkään kyl mulle oo, huomaatte varmaan että ovat isot. Mut oon tosi tyytyväinen, tää on kiva malli ja simppeli ja vois tehä itellekin tolla ohjeella. JEP. Lehdessä olivat neulottu harmaasta langasta, mut mää sain vision valkoisiin. Ohjetta piti kyllä metsästää kun en heti muistanut missä sen olin nähnyt. Helpotuksen huokaus, nyt ne on tehty. Toivottavasti saaja tykkää.


Malli: Novita Talvi 2010, naisen neulotut pitsisukat malli 80, s. 93.
Lanka: Novita 7-veikka (marinoitu kaapissa vuosia)
Puikot: Nro 3.5

Pitäiskö mun tän neulepläähin voiton kunniaks laulaa 'Nyt poika saunoo....'

Bambuahan ne pandatkin popsii

Mää tein heräteostoksen, tai no ainakin melkein. Bongasin nuo bambupuikot Sittarissa ja ostaa päkäsin hetimiten pois kuleksimasta. Olin näjes alkanut neulomaan niitä Dropsin ihanii palmikkosukkii (ne punaset johon piti luoda 104 silmukkaa) uudestaan, vähemmillä silmukoilla kahen ja puolen puikoilla ja ne puikoi oli kenkut. Siis ihan tavalliset Novitan metalliset ja ne oli niin inhottavan terävän tuntuiset, joten kuten kuvaan kuuluu, purin sen alun pois ja heivasin kutaleet kaappiin pois silmistä. Siellä ne on muuten vieläkin, mutta kunhan kerään rohkeutta koitan niitä epäonnen Dropseja sit noilla bambuilla neuloa.

Siis joo, mut ois kyl ihan oikeeki postaus tuloillaan, ehkä huomenna, pitää vain päätellä jotain pientä ja tavallista, siis ei mitään ihmeellistä, siihen voipi varautuu. ;)