Ruusukat...

...syntyivät kun halusin kokeilla jotain helppoa pitsineuleentapaista sukkiin. Kun en heti valmista mallia löytänyt keksin sen omasta hilseestä. Vähän epäilin langan riittävyyttä, enkä ihan väärässä ollutkaan. Lanka loppui kun olin päässyt jalkaterän puoleenväliin. Laukkasin sen vuoksi kaikki kaupat läpi oikeata sävyä etsiessäni. No, eihän sitä tietenkää löytynyt. Kaikki uudet värjäyserät olivat tummempia. Väkisin sitten käytin lankaa jota löytyi. Raja näkyy valmiissa sukassa selvästi, mutta sitä hieman häivyttääkseni väsäsin siihen kukkasen virkkaamalla.


Silti ne mielestäni näyttivät ihan tylsiltä sukilta, joten ne lojuivat kaapissa monta viikkoa. Kunnes keksin lisätä vihreällä pari lehdykkää ja muuta väkerrystä. Kyllä näistä sitten tuli ihan siedettävät ja ehkä teen joskus uudetkin. Pitää vain keksiä mitä tehdä tuolle varren kiertämiselle...:( Tyytyväinen saan ainakin olla siihen, että se jolle sukat annoin rakastui niihin välittömästi.

Kesäpusero..

... on parhaillaan tekeillä. Saa nähdä koska se tulee valmiiksi. Pukkaa kaikkea muuta sälää väliin, kuten esimerkiksi Noro-viruksen sairastaminen. Eihän sellaista unohtumatonta tilaisuutta voi jättää käyttämättä, vai voiko? Sitä sairastaessa tuli taas mieleen, että oksentaminen on taidetta, mutta koska se on niin etova aihe jätetään sikseen. Väsyttää vielä mahottomasti. Olo on kuin puutarhaletkulla, yhtä vetelä. Olin töissä tänään muutman tunnin, tulin kotiin ja söin ja pakotin itseni lepäämään huikan. Kello oli silloin yhden paikkeilla...Kun heräsin kello oli 16.20....Hohhoijaa, lattiatyyny taka edessä vetää puoleensa... Taidan lähteä katsomaan mitä Valentinalle kuuluu.... :)

Töppö tekee töppösiä

Ystävästäni Ylikeittäjästä ollaan leipomassa mummia. Hän pyysi, että tekisin töppöset ja peiton. Töppöset sainkin valmiiksi, mutta kuvat niistä epäonnistuivat surkeasti joten niitä ei siis nähdä tässä (.. miten se olikaan sata mokaa...). Olisi pitänyt tarkistaa kuvat isommalta ruudulta ennenkun vie töppöset pois. No, oppirahat on maksettava eikös juu. Sitten mielessäni heräsi kysymys, että minkähänlaisin töppösiä tulee erilaisista langoista? Heikkona luonteena annoin kiusaukselle heti periksi. Selvyyden vuoksi sanottakoon, minä en tarvitse töppösiä, koska minulla EI ole pieniä lapsia. Tämä siis kuuluu 'hulluilla on halvat huvit'-osioon.


Nämä tein Novitan Kolibri-langasta. Varret ovat hieman erilaiset.


Tässä kaksi kaveria Novitan Samos Lollipop ja Samos-langasta.


Keltaiset ovat Satu-lankaa ja turkoosit neuloin kaksinkertaisesta Lanett-langasta.


Tämä lanka löytyi äidin kätköistä ja on mitälie-lankaa. Sitä oli juuri töppösten verran. Niin, että tämmöstä kaikkee hauskaa se neulehulluus saa ihmisen tekemään. ;)

Edit: Töppösten ohje löytyy Susannalta. Olen vain muokkaillut sitä puikkojen koon ja lankojen suhteen sekä joihinkin töppösiin tein erilaiset varret.

'Kissanraatosukat'

...Näistä tuli vaik' ei ollut tarkoituskaan. Tuo Novitan Fani-lanka kun käytössä vanuttuu ja takkuuntuu jalkapohjan puolelta. Ja tahtomattaan noita pörhelöitä höyhentää kävellessään kun astuu lankojen päälle ja sitten noita vaaleanpunaisia langanpätkiä on pitkin mattoja. Tässä kuvassa ne näyttävät vielä niin... tuoreilta jos niin voi sanoa. Vaan niinhän se on, että elämä riepottaa kauneimpaakin kalkkunaa ja saa heltat lepattamaan.


Kantapäähän kirjailin sydämen vaaleanpunaisella langalla, mutta kun en ollut ennen kirjailuja tehnyt kiristelin langan liian tiukalle ja ruskea pilikottaa ikävästi väleistä. No paremmal onnel ens kerral.

Rusetti vai surenkorento

Kumpi näissä sukissa on? Itse ajattelin, että rusetti, mutta ystäväni sanoi surenkorento. Kyllähän ne näyttävät siltä, että olisivat lentoon lähdössä nuo rusetit tai surenkorennot. Pitäisiköhän niille tehdä jotain tai siis jos teen vielä toiset tuollaiset. Eihän noita voi nykyisen omistajan jalastakaan mennä repimään ja sanoa, että mää vaan vielä pari pistoa näihin tekisin...

Ihastuin tuon langan väriin. Sitä voi melkein vaikka syödä. Ihan kuin appelsiinia. Mutta jos en nyt kumminkaan syö teen vain sukkia...

Heitteillejättö

Seuraa tunnustuksia. Henkilökohtainen mikrotukihenkilöni otti ja lähti hiihtolomalle. Voisiko sanoa :( ihan itsekkäistä syistä. Hän kyllä jätti tarkat ohjeet miten saisin kuviakin tänne, vaan sanopa se blondille! (Voisinpa kertoa tarinaa eräästäkin blondista, joka meni ensimmäistä kertaa maksamaan vuokran maksuautomaatille ja parin päivän päästä soitetaan jostain valtion konttorista, että heidän tililleen on tullut rahaa joka ei sinne kuulu...ehheh...auts...vaan enpä kerro).

Siis selvyyden vuoksi sanottakoon, että olen tän koneen kanssa ihan uuno-eemeli...hups tais tulla sukupuolenvaihdos, yritetään uudestaan...kun mä olen tän koneen kanssa ihan urvelo-ulpukka, joten jos saan tänne posteihin lisättyä jotain kuviakin niin huh hah hei ja rommia pullo. ;)

Mutta lupaan oppia vaikka se vaatisi verta, hikeä ja kyyneliä. Onhan ne muutkin oppineet, vaan sanopa se blondille...

Pörhelö ja potta...

... valmistui viime viikonloppuna. Kaulahuivin ohje on Novitan kevät 2007-lehdestä. Pipon ohje on Novitan sivuilta netistä ja lankana Novitan Teddy-lankaa. Tulikohan nyt tarpeeksi mainostettua Novitaa..?! ;)


Ystäväni, joka teki Teddystä tuollaisen pipon, sanoi että käyttäisin pienempää virkkuukoukkua, koska hänen tekemänsä käytössä löpsähti. Tein työtä käskettyä, mutta käsialani oli niin tiukkaa, ettei siitä mitään tullut. Tein sitten ohjeen mukaan, mutta jouduin purkamaan kun siitä tuntui tulevan liian löysä ja siksi jätin viimeisen lisäyskerroksen pois. No, nyt se on tietenkin pikkuisen kireä !? :/ Jätin langanpäät kunnolla päättelemättä ja vedin vain mutamalla pistolla pois, etteivät roiku näkyvillä jos vaikka joutuu vielä purkamaan..... Nyt sitten odotellaan, että käytön myötä pipo löpsähtää... sopivammaksi. :) Juu ja jos joku tämän jälkeen kysyy, joudunko koskaan purkamaan, on vastaus sillon tällön toisinaan vähän väliä yhtenään.