perjantai 9. maaliskuuta 2007

Olipa kerran mokapipa

Eräänä kauniina päivänä alkoi Santran mielessä itää ajatus. Se ajatus pulpahteli ja pulpahteli kunnes muotoutui sanoiksi: "Haluan valkoisen pipan, vähän hupsun ja siihen tupsun." Niinpä hän ryhtyi selailemaan lehtiään ja etsimään mukavaa ohjetta. Mutta sellaistapa ei löytynytkään. Mikä nyt avuksi? Valkoisen pipan kaipuu yltyi miltei sietämättömaksi, kun hän yhtäkkiä muisti, että onhan kaupungissa kirjasto. Eipä aikaakaan kun Santra jo huristeli pienellä kultaisella ferrarillaan kohti pääkirjastoa.

Perille päästyään hän korot kopisten suunnisti mallilehtien ja -kirjojen kimppuun. Kas kummaa, yhdestä kirjasta löytyikin mieleinen malli. Posket innostuksesta hehkuen ja onnellisena hän kantoi saaliinsa kotiin. Pipa valmistui kuin valmistuikin, mutta vasta monen purkuharjoittelun jälkeen. Oikealla puolella kun nurjat silmukat tahtoivat väkisinkin eksyä vääriin kohtiin ja kuviosta ei siten olisi tullut symmetrinen. Ja siitä pipasta tuli tällainen.....


Mitä nyt? Mitä tapahtui? Kuka sammutti valot? Aikansa siinä peilin edessä pähkäiltyään syykin selvisi. Väärä malli, väärä lanka, väärät puikot, väärä päivä, väärät sääret, väärä pää..... Olikohan tämä sittenkin suunniteltu jollekin ilmapallopäälle? Tästä tuli liian hupsu ja pari tupsuu... Tämä mokapipa taitaa päätyä toivottomien töiden hyllylle, kunnes tapahtuu purkaus ja lanka siirtyy kerälle ja sieltä kohti uusia seikkailuja. Sen pituinen se.

2 kommenttia:

Saritos kirjoitti...

Mie tykkään!!

MysteryKnitter kirjoitti...

No voi sun! Eikö sille mokapipalle pitäisi ennemmin etsiä uusi koti ja omistaja?