Sotta ja Pytty seikkailee

Onks' kellään ikuna kuunaan päivänä käynyt niin, että suht' uuteen puseroon on tullut tahra joka ei lähde pois kirvelilläkään? Käsi ylös jos on. No heti joku blondi tuolla huitoo kaksin käsin. Se haluu antaa pari vinkkiä.



Tässä ensimmäinen pusero johon roiskahti ja pirskahti. Leikkelin fleesestä sydämiä kun olin niin hempeellä päällä. Ne on ommeltu kiinni Novitan Colori virkkauslangalla. Osa sydämistä peittää osa koristaa.



Tämä toinen pusero lojui kaapin pohjalla pari vuotta ennenkuin löysin vapaavirkkauksen. Virkkuu on tehty yhtenä 'pötkönä'. Isosta rinkulasta on aloitettu virkattu ketjusilmukkaa ja palattu takaisin. Tehty väliin levennyksii ja kavennuksii ja muuta härdelliä. Iso rinkula peittää ison tahran ja sen yllä oleva pienempi rinkula pienemmän tahran. Kaikki muu on räpellys koristusta. Kaipa näitä nyssit voi vielä käyttää. Ovat ainaki puhtaamman näköisiä.

Vain tahroja puserolla älä siis suutu ei niistä asiat miksikään muutu. Ei se, että meillä oli tilkkumme eikä se että, meillä oli virkkuumme... No nyt blondilla pomppas. Menee pilaamaan hyvän laulun..... ;)

Solveigin Vots häppenink-paketti

Todistaakseni, ettei Vots häppenink ollut mitään huuhaahäppeninkiä ilmoitan, että Solveig on saanut pakettinsa. Vähän luvattoman kauan se mietintämyssy hiosti päänahkaani ja hirmumyrsky Henrik velloi sahanpurujani ennenkuin keksin mitä Solveigille tekisin. Kun sain väkerryksen valmiiksi, jouduin päivä tolkulla odottamaan fotokrafiseerausta kun meitin 'röökkynä' oli ottanut kameran mukaansa mökille. Kameran saatuani painelin laatikolle hakemaan namusia yhteispotrettiin väkerryksen kanssa. Olin nimittäin ostanut namuset jo valmiiksi ja vannotin porukoita, että 'Näitä ei sitten syödä!' Vaan mitä kummaa? Joku herkkupeppu oli vetäissyt patukan parempiin suihin ja avannut pussin niin, ettei pohjalla luurannut kuin kaksi mustaa kaverusta. Joopa joo. Kaikesta huolimatta tarinalla on onnellinen loppu. Nyt paketti sisällyksineen on saapunut Solveigin hellään huomaan.



Väkerrys siis paljastui solmuhuiviksi. Tein siitä reilun kokoisen (minä kun oon tämmöinen pätkä se näyttää isolta) ja turkoosi väri valikoitui siksi koska Solveig kertoi värimaailmansa olevan aika sininen. Alla olevassa kuvassa vielä lähempää helma jossa helmet luuraa.