Kalatusta

Pukkas pikkusen lommaa tossa ja sillon tarttee tiätysti taas miättii lomakäsityön ottoo mukkaan. Jep. Mää päätin ottaa mun kesäpuserontekeleen ja sit aivotonta automatkatekemistä joka sattu sukankudin olemaan ja lankaaki arvioin neljä kokonaista ja yks korkattu kerä lisäväriksi (mää arvioin liioittelevani, mut annoin mennä ku oli sentää loma!?). Enpä arvannu mikä hirviä tukos tuolla sisuksissa sattu aukeemaan kun puikkoihin tartuin.


Kolome tuntia oltiin ajettu ja Jyväskylää asti päästy ku ensimmäinen sukka oli valmis. Toinen sukka valamistu sitte vasta Rovaniämellä, ku piti välillä itekki ajaa ja yöki nukkuu jotta jaksais matkata. Nää sukat oli Miähelle ja ei oo valamiina kuvii. Ne meni heti käyttöön. Sit ku sain pääteltyy nää, niin enhän mää millään voinu mennä sinne takakontille kaivamaan matkalaukusta lisää lankaa, vaan kävin paikalliesessa käsityöliikkeessä ostamassa tiätenki lisää lankaa. Mää aattelin tikuttelevani niist kolomet sukat, mutku lankaa tuntu aina vaan riittävän nii tein koko perheelle.


Täs on ihan sit perhepotretti. Miäs, Mää, Miniä, Poika ja Tytär. Värimiältymyksii en pahemmin kyselly. Halusin tehä joka väristä yhet sukat ja sit miten langat riittää.


Malli: Perussukka
Lanka: Gjestalin Raggegarn
Puikot: 3,5


Ja sit viel yhet jämien jämistä. Ruskeeta vaan jäi vähän.


Sitte yhet ihan uudesta Novitan Polkasta. Ihanat on nuo sävyt, mut ehkä hieman liian kirjavaa mun makuun. Tosin tuo pintaneulekaan ei oo ihan paras noin kirjavaan lankaan (1 krs: 2o, 2n, 2 krs: kaikki o, pongasin Ullaneuleesta tuon pintaneuleen yhistä sukista).


Sit viel yhet sukat Polkan jämistä ja vaalennpunasesta. Nää kahet ja ekat raitasukat on neulottu Novitan 7-veikka, Raita ja Polkka-langoista 3,5 puikoilla. Näitten lisäks mää neuloin kolomet tossukat seiskan puikoil ja kaksinkertasesta langasta, mut niist ei oo kuvii ja ne jäi matkan varrelle uusille omistajille.

Nii et tähän kahtoen ei taija olla ihime et toi Miäs välil kyseli multa et ooksää ottanu sun lääkkeet, mut enhän mää ollu ku mää vaan tikutteli menehen. Tunnussäveleks muadostuki toi Pariisin kevään Tämän kylän poikii-kappale jossa myännetää et ' Hei hei mutsi, mää en oo syöny mun lääkkeitä'. Mut kalaa kyllä syätiin taas joka päivä. Piti ihan salaa välillä koitella joko on kasvanu kidukset, vai suomujako alakaa kasvaa poskien nukkapintaan. :D

Sit kuulkaa mää olin ihan hätää kärsimässä ku Inarista mökiltä lähtiessä mää en löytäny mun kesäpuserontekelettä mistään vaikka etin moneen kertaan kaikki paikat. Mökin, auton ja matkatavarat. Mää jo aattelin et mun täytyy tehä etsintäkuulutus et josko se ois pudonnu matkalla autosta. Kotona viel katoin tavaroita purkaessa kaikki ja sit ku aloin pesemään pyykkiä nii se löyty pyykkipussin pohjalta!!?? :O


Se on tässä. Se on mulla. Jeeeee. Ehkä valamistuu ens kesäks tai jotain.


Sitte lapsukaiset liikkuvaiset toi mulle Norjasta tuliaisiksi, kuinka ollakaan, lankaa ja puikot. Tummempi lanka on kyllä vihreämpää kuin kuva antaa ymmärtää. Mitäs mää näistä kekkaisin? Huivii? Pipoo? Huivii? Yäsukkii?? Huivii? Ans kattoo. Mun pitäs kyl nyt vähä ommella.