 |
| Saako noihin koskea? |
 |
| Ai, ei vai? |
 |
| Ootko nyt ihan varma? |
 |
| *hauks* |
Ensimmäisen viikon täällä asuessaan Panda antoi mun lapasenkutimen olla ihan rauhassa levällään olohuonessa. Yhden kerran vain nappasi kiinni langasta ja kun varoitin sormella, työnsi suupielestään kielellä sen ulos, kuin sanoakseen, enhän mää mitään tehny. Ajattelin et se taitaa olla käsityön ystävä. Taisi olla vaan vieraskorea. :)
Sen jälkeen ollaan väännetty kättä, että kumpi se omistaa lankakerät. Yksi aamu se odotti mua vessan oven takana turkoosi lankakerä suussaan häntä heiluen.''Katsos mitä löysin! Jee!''
Juu, ei passaa jättää naskalihampaiden saataville.
Niin, sitä vaan, että uutta lankaakin on pukannut taloon. Tosin ostin nää jo tovi sitten alekorista. Ihastuin tyystin tohon väriin. En vaan ole osannut päättää mallia puserolle, jonka noista aioin tehdä. Liian monta kivaa.
Neulottu täällä kyllä on, mut valmistuu hitaasti vaikka onkin pieni tekele.
Perästä kuuluu.
Railakasta reippailu viikonloppua kaikille!
5 kommenttia:
Voi miten söpö tuo Panda onkaan! Vaikka tekis vähän tuhmuuksiakin, niin söpöltä näyttää kuitenkin. Sitäpaitsi taitaa tuo sinun Pandasi osata lukea..meinaan..noissa lankakerissähän luki, että "kissanpentu"...Että ei se mikään tyhmä eläin..aatteli ottaa pienet painit kissanpennun kanssa! Ja tietää jo, että sä tykkäät turkoosista!
juu, tuli mieleen kertomus koiruuksien taipaleen alkuajoilta. Kaikki, mitä niiden emot kuskasivat pesäänsä, oli tietysti tarkoitettu pennuille ruuaksi. Ja - ööh - metsästyksen harjoitteluun ... Jospa se Pandallakin tuo vaiston varainen viisaus... toivottavasti ei sentään kerennyt tappamaan kerää...
On se söpö ja tekee tuhmuuksia, mut ei sitä kissanpentuakaan sais retuuttaa. ;)
Ei onneksi ehtinyt kerää 'tappaa'. ;)Muutamaa on kyllä yrittänyt.
kuin suloin dogi! :-)
Lähetä kommentti