Ufon tuunaus

Mitä voi tehdä tyttären aloittamasta kesken jääneestä kaulahuivintekeleestä??? Nimittäin jos alkais purkamaan sais käteen vain värikkäitä langanpätkiä. Kaulahuivi on virunut laatikossa ainakin vuoden ja se on uutan pitkä, sanois mun ukkoni. No, nyssit mää sain aatteen tehdä siitä sukat ja niistä tuli tälläiset.


Varret on sitä kaulahuivia ja resorin ja jalkaterät neuloin samoilla väreillä kuin huivissakin on ja sivuista virkkasin ne yhteen. Tytär ainakin tykkää. Ei oo kuaa kun hän pyysi tekemään jotkut kivat sukat. Jos nää ny ajais sen asian. Tuli tämmöset äiti/tytär-yya-sukat.


Varret on neulottu 3,5 sukkapuikoilla ja terät kolmosilla. Kaikki värit on Novitan 7-veikkaa. Näiden sukkien jälkeen jäi vielä pätkä kaulahuivia ja siitä tein sitten lyhyempivartiset sukat. Niistä tuli isommat ja ne onkin neulottu kokonaan 3.5 puikoilla.


Sitten vielä pari kuvaa jossa ei ehkä selittelyt auta....munhan ei nääs pitänyt ostaa lisää lankaa (taaskaan)..... mutku mää törmäsin alekoriin..... ja toi turkoosi piristi mun silmää, toinen muuten vaan ja pyöröpuikot tarviin sit ku kolmiohuivi laajenee, ai nii olihan niitä toisetki pyöröt.. ( joojoo, seliseli, puhhuu taas ku ruuneperi)


Sit mun ystävä varotti menemästa yhteen kauppaan ja sit mä kumminki menin... ja nääkin suorastaan hyökkäsi kimppuun ja halusi mun neulovan niistä villatakin ku tuli mielee yks ohje....(jota mää sitte kotoon hain kaikista mun lehistä niinko ois hengenlähtö kyseessä ja sit se oli siinä ensimmäisessä lehessä se ohje....) Nyt mää sit ymmärrän miks mun lankavarasto ei yhtään vähene vaik' kuinka yrittää tehhä jottain. Juu, elämäni motto, lissää lankaa vaik' livettäis.... ;o

Yhet tylsimykset toiset namuskat

Sain taas idean sukkiin, mutta sisäinen nipottajani heräsi jälleen ja rupesi nipottamaan langan sävystä, siksi tämä lanka ei halunnut ollenkaan tulla ideani sukiksi. Siksi niistä tuli tylsät.


Malli: oma
Lanka: Novita 7-veikka
Puikot: nro 3

Ne ovat isot mulle, mutta en ajatellutkaan niitä itselleni. Mutta nää toiset on mielestäni oikeen namuskaiset. Tykkään väristä ja tykkään mallista, joka ei ollutkaan niin vaikea mitä ensin kuvittelin.


Malli: Novita syksy 2007 ekstra
Lanka: Novita 7-veikka
Puikot: nro 3

Otin puikoiksi kolmoset, koska ohjeessa oli enemmän silmukoita kun käytän yleensä omia sukkia tehdessä. Mutta enpä ottanut huomioon, että varressa ei ollut ollenkaan kavennuksia vaan samalla silmukka määrällä mennään nilkkaan asti, joten en sitten tehnyt niin pitkiä kun ohje sanoi. Ensinnäkin niistä olisi tullut yli polven sukat ja toiseksi liian tiukat ylhäältä, koska satun omistamaan myös pohkeen pollukan.


Nämä piti tulla itselleni, mutta innoissani neuloin terät hivenen liian pitkiksi. Sattaa haitata käytössä, mutta en kyllä viitsi purkaa. Ajattelin sitten antaa ne yhdelle ystävälleni, mutta kun molemmissa sukissa on virheet kärkikavennusten kohalla. En tiiä huomaako niitä, mutta itse tietää ja kun katsoo niin näkee. Voisin tehdä ohjeella uudet sukat, mutta silmukkamäärää pitäisi tarkistaa, jotta voi vähän muotoilla vartta nilkkaan päin neuloessa.

Miks myyrä kiipee puuhun kankeilemaan

'Oliksos lintu tpihauttanu sen puuhun', arveli kälykkä. No, sitähän mekin aattelimma. Vaan enpä oo ennen nähny, mutta siinä se kuiteskin röhnöttää ketarat ojossa. Osaiskohan kukaan selittää, kysyy asiasta tietämätön metsässä liikkuja. Kantsi taas ottaa kamera mukaan.

Tytöstä polvi paranee

Mikä tää on? Näyttää ihan viheriältä kirjelaatikolta. Pitäisköhän kurkistaa sisälle, jospa vähän raotetaan.........


No, ei tuo kirjeeltä vaikuta. Taitaa olla joku tekninen vempain, mutta ei kuitenkaan mikään hiustenkuivaaja, sähkövatkain tai epilaattori.


Just, just. Läppärin loota tai pikemminkin pussukka. Lapsukaisen omin pikku kätösin ompelema. Hän ei ole kovin paljoa käsitöitä tehnyt, joten nyt ommellessa oli niin paljon kysymyksiä, että piti melkein seistä vieressä vastaamassa, ettei tarvinnut alvariinsa hypätä huoneesta toiseen. Melkein tuli mieleen hänen lapsuutensa, jolloin hänelle ei voinut lukea iltasatuakaan, koska oli niin kova pälättämään. ;D UUPS, oiskohan tuota saanut kertoakaan.

No, enivei kumminkin. Tuota tehdessä hän suunnitteli jo seuraavaa ja sitten rupes pukkaamaan vaikka minkälaista uutta ideaa erilaisista läppärin pussukoista. Sai pientä tuntumaa miltä äidistä joskus tuntuu, kun sukkaideaa pukkaa eikä jouda heti toteuttamaan. Joten siitä se lähti sanoi Annikki Tähti ja nyt sitten jäädään odottelemaan niiden ideoiden toteutuksia.

Älä unta nää

Tai oikeastaan päin vastoin. Yhtenä iltana odottelin unenpäästä kiinni saamista ja pikkuhiljaa ihan huomaamatta livahti mietintämyssy unimyssyn tilalle. Ajatukset karkasivat sukkiin, siis siihen miten tuhoaisin virkatun hameen langanjämiä sekä niitä vihreänkirjavia, joita äiti toi tuliaisiksi. Tästä ajatuksesta johtuen päädyin neulomaan i-cordia pätkittäin. Tulos on tälläinen:


Malli: perus
Puikot: nro 5
Lanka: Novita Isoveli 167g


Sukista tuli hervottoman suuret ainakin omiin jalkoihin, ehkä kokoa 45 tai jotain sinne päin. Varastossani ei ole ollut kovin isoja sukkia ja niin päätin kerralla rykästä ja pistää ranttaliksi. ;) Kaikkea lankaa en noihin saanut upotettua, eli kumpaakin väriä jäi. Päätelkäähän kuinka monta langanpäätä oli pääteltävänä?? Arvauksia voi jättää kommenttilootaan. Huomasin näet, että kymppitonnin kävijämäärä on ohittunut ihan melekeistä huomaamati.


Tässä vielä pikku myssykkä, joka on tehty Kaarna-langan jämistä, jotka jäivät yli pipo/kaulahuivisetistä taannoin. Sovelsin vähän Jatan Mario-myssyn ohjetta, kun lanka on paljon paksumpaa. Aloitussilmukoita oli 52 kpl ja sillä mentiin. Muuten tein samalla periaatteella kuin Mario-myssy. Sukkapuikot oli nro 7. Likkalapsi sen sitten nappasi itsellensä pakkasia varten käyttöön. Tuon kummempaa kuvaa en saanut. Yritin ensin kuvata omassa päässä, mutta niistä tuli semmoisia hirviökuvia, että päätin säästää blogini lukijoita järkytykseltä ja kun tytär kieltäytyi tyystin kunniasta toimia mallina, niin tähän on tyytyminen.

Sori tämä haahuilu. Huomaan jokaisen kirjoitusvirheen erikseen.......



EDIT: Vastauksena tuohon päättelykysymykseen voin kertoa, että lankoja oli pääteltävänä 36 per sukka ja koska toisessa sukassa lanka loppui ja piti aloittaa uusi kerä siihen tuli kaksi langanpäätä lisää. Elikkä yhteensä lankoja oli pääteltävänä 74 kpl! Jotta kanattaisko vähän miettiä minkälaisia ideoita sitä oikein alkaa toteuttamaan?

Samma oli ainoa, joka rohkeni laittaa arvauksen lootaan ja päätin näin itsevaltaisesti ensimmäisen kymppitonnin huumassa lähettää hänelle jotain pientä pikkuruista, heti kun keksin mitä se voisi olla. Näin ollen Samma voisi halutessaan laittaa yhteystiedot osoitteella santloora@dnainternet.net.

Se on siinä

Virkkaus ja purkaus on nyt päättynyt... ainakin tämän työ osalta ja valmista tuli. Huhhuijjaa. Totaalinen virkkausplääh alkoi heti kun sain hameen valmiiksi ja päättely jäi tekemattä moneksi päiväksi. No ensin hame kyllä odotteli sopivan levyistä kuminauhaa ja sitten sovitusta ja sen jälkeen päättelykeijua, joka kuulemma on olemassa. Se keiju sai liihotella tovin ympärilläni kun mallailin hametta ja katselin peilistä, että tykkäänkö vai en. Ois ollu nimittäin helpompi purkaa. Syntyikö tästä nyt katu-uskottava neule krouveilla pitsipinnoilla, kuten Novita-lehti väitti. Tosin ne jotka ovat nähneet kuvan hameesta lehdessä toteavat, ettei tämä tekeleeni ole ihan kuvan mukainen. Muokkaus meni jotenkin niin, että leveydessä yksi mallikerta vähemmän ja pituudessa yksi enemmän. En halunnut ihan NIIN lyhyttä hametta, kun siitä meinasi tulla.


Malli: Novita talvi 2008 s. 30
Lanka: Novita Isoveli 294g
Virkkuukoukku: nro 6


Ohjeen mukaan lankaa piti varata 400g, mutta ei menny. Mulla on uusi keittiövaka, joten tuo määrä 294g pitää kyllä paikkansa. Pituutta hameella on 55cm. Pitäisi vielä ommella vuorikankaasta kunnon alushame. Nyt alla on joku acryyli tms. pläjäys joka tahtoo kiivetä koko ajan ylöspäin kun kävelee. Saapas sitte näkkee tuleeko käytettyä. Jos ei niin täytyy tehdä siitä lisää sukkia, kuten jämälangoistakin.

Kukkanen kaikille lukijoille

Lähdimme eilen metsään pienelle lenkille isännän kanssa ja salaa pistin kameran taskuuni mukaan. Ajattelin, että jos kuitenkin tulee jotain kivaa vastaan ja pakottava tarve tallentaa, niin harmittaa kun kamera ei ole mukana. Löytyihän sieltä tällainen jäinen valkoinen ruusu ja sen haluan näin virtuaalisesti ojentaa kaikille blogini lukijoille. Olkaa hyvä.
Muuten täällä ei ole pahemmin liikahtanut lehtikään. Koko porukka keilattiin kumoon kuumeen kanssa kolme viikoa sitten ja siinä me yhdessä yskittiin ja pärskittiin. Onneksi poijan kloppi kävi meille kaupassa ostamassa lisää juotavaa ja vähän syötävääkin, joka ei kuitenkaan kellekään maistunut. Ja onneksi toisen kerran, ei itse saanut tartuntaa kun käväisi pikaisesti sisällä pyörähtämässä ja pääsi kotiinsa karkuun. ;) Vaikka kuumetta ei olekaan ollut pariin viikkoon, on olo silti kuin vieteriukolla, jolta on veto vähissä. Siitä johtuen näyttää käsityörintamalla lähinnä tältä.


Isäntä kun näki tuon yhtenä päivänä hän sanoi: ' Oho, onks täällä tapahtunut purkausta?' Juu, onpa hyvinnii. Kuinka ollakaan iskee aina joku lukihäriö noitten ohjeitten kanssa ja saa virkkaa ja purkaa moneen kertaan. Niin, että jos joku on joskus ihmetellyt miksi blogin nimi on sata mokaa, nii ei tartte enää ihmetellä. Sata mokaa joka työssä. Tuleeko se hame ikinä valmiiksi ei oo tiatoo, mut pitäskö mun taas alottaa joku hermojenleputustyö. Joku helppo ja nopee ja kiva ja aivoton... nää on sit kaikki synonyymeja keskenään. :D