Kesäloma: kiireellistä joutenoloa, adoptio ja kenkää

Isäntä se raahasi meikäläisen puoliväkisin rilluttelemaan ympäri Eurooppaa. Nähdyksi tuli sellaisia 'eksoottisia' paikkoja kuin Krakova, Bratislava ja Karlovy Vary vain muutamia mainitakseni. Karlovy Varyssa on muuten kuvattu uusinta Bondia. Siitä tuli se kiireellisyys, kun piti luuhata niin monessa paikassa.

Laivalla Nynäshamista Gdanskiin iski kaamea ressinpoistomigreeni. Isäntä kyllä väitti sen johtuneen siitä, että olin edellisen yön nukkunut yhden apinan vieressä... Oli miten oli, kun se kaveri seurasi minua kotiin asti, päätin adoptoida sen. Sen nimi on kuulemma Oliver. Otin todistusaineistoa, kun se valtasi sänkyni...


Niinkun tuossa aiemmassa postauksessa paljastin, kävin hypistelemässä matkanvarrella käsityöliikkeessä lankoja, mutta en osannut ostaa mitään. Taudin nimi oli varmaan lankablääh... Mitä tulee kaupoissa olleisiin kenkävalikoimiin se oli suoraan sanottuna suuremmoinen. Ostinkin yhdet vaaleat helmillä kirjaillut varpaanväliläpsykät. Kun sitten toisessa kaupassa ihailin kyseisen kenkälajin ihania edustajia, mieheni loihe lausumaan: 'Mitä sää noita lättänöitä kattelet. Eiks sulla oo tommosia vaikka kuinka monet?' Minä, että hei mitä se sanoo, joten pyysin tarkentamaan ja kysyin 'Ai jaa. Pitäisikö niinkun olla korkeempi korkoisia ja sirompaa mallia?' Mieheni erehtyi sanomaan: 'No niin.' Minäpä tein sitten työtä käskettyä ja johan rupesi löytymään. Tuloksen näette kuvasta. Vähän kyllä ihmettelin, miksi mieheni alkoi sanomaan minua Imeldaksi... ;)


Nyt kun olen ollut kotona, käsitöiden sijasta on ollut harrastuksena suurta lorvintaa, enkä ole edes tuntenut siitä huonoa omaatuntoa. Sen verran on tullut tehtyä, että olen ommellut kahden kaitaliinan päät eli yhteensä noin 120 cm suoraa ommelta. Pienestä se lähtee, mutta puikoissa ollaan taas.