Hihoja neuloessa tuli semmonen kaamea aivastus etteikö ne ole liian kapeat ja sovittaessa mää jo mielessäni näin painajaisia et joudun purkamaan koko höskän. No, onneksi huuhteluainekylpy teki ihmeitä sen verran etten taija sittenkään purkaa. Kyllä tämä ulkoilupuseroksi kelepaa niinkun oli alkuperäinen aikomuskin.
OHJE: Novita lehti Syksy 2006 miehen ja naisen neulepusero
Lanka: Novitan 7-veljestä
Puikot: Nro 4
Ohjeesta olen poikennut sen verran että neuloin tuon puserossa olevan sivupalmikon myös hihoihin keskelle. Tykästyin näet siihen sen verran että halusin väkisin ängetä palmikkoa hihoihinkin. Takakappale on ihan sileää ja jälkeenpäin vähän harmittaa etten keksinyt sinnekin jotain piristystä.
Vähän vaikea kuvattava tämä väri on, enkä meinannut saaha noita hihapalmikoita näkyviin millään. Mutta kattokaa tätä, mullahan on melkein muskelit. ;=D
5 kommenttia:
Onpa kiva neule. Värikin on superihana. Mulla on myös jemmassa tuota petrolia, mutta en ole vielä päättänyt, että mihin neuleeseen sen käytän.
Kaunis neule ja värikin on kiva! Ja muskelit makiat! =)
Sösses...miten ihku ihana neule....muskeleita ....niitä pitääkin olla...kuuluu asiaan:)
Kiitoksia kaikile kommenteista!
Petrooli on kyllä ihana väri. Onneksi sitä jäi vielä pari kerää, saa tehtyä vaikka palmikkosukat tai jotain muuta kivaa.
Juu, hartiat on ku ladonovet, ei niin levveet vaan niin lahot vain miten se menikään? ;)
Komea neule, kyllä tuota kelpaa käyttää muulloinkin kuin ulkoillessa!
Lähetä kommentti