tiistai 1. maaliskuuta 2011

Kyökin puolelta

Kevätsiivouksen keskeltä, päivää. Arvatkaas mitä? Nyt on kuulkaa keittiö siivottu. On pesty uuni ja sulatettu pakastin ja jynssätty kaapit ja laatikot. Juu laiska töitään luettelee, eiks oo kannustavia nää suomalaiset sananparret (itku pitkästä ilosta, pieru paljosta nauramisesta).

Mutta jynssäämisestä vielä puheen ollen. Meillä on lusikkalaatikoina semmoset valkoiset kaukalot ja arvatkaa (taas) minkälaisiksi ne menee kun teräksiset ruokailuvälineet seilaa siellä edestakaisin? Täyteen harmaita raitoja, joita ei saa pois minkäänmoisella hinkkaamisella. Ennenkun tälläkertaa tarjosin niille keksimääni yleislääkettä (leka), jota oon ehdottanut ratkaisuksi muihinkin elämässä esiintyviin hankaliin asioihin, ajattelin kuitenkin vielä kokeilla Fairy poweria, ajatuksella että sirpaleet tuo onnea jos sinne asti päästään. Suihkuttelin ainetta oikeen isän kädestä (vaikka eihän sitä kättä tietenkään meillä sillä hetkellä ollut, ja oishan äitinkin käsi kai sitten riittänyt), annoin muhia ja sen jälkeen jo vähän käytetyllä karhunkielellä kävin läpi kaikki kaukalot. Ja kuka vois vielä väittää että ihmeitä ei tapahdu, ne lähtivät nimittäin aivan puhtaiksi. Kyllä ihminen voi sitten tulla vähästä onnelliseksi. Piti oikeen esitellä laatikoita Miähelle kun se tuli töistä kotiin, että KATO NY.
Arvattavasti innostus ei ollut megalomaanista. ;))

Toisekseen tuli kyllä todistetuksi että meillä on tänä talvena POLTETTU TAKKAA. Ei oo kuulkaa vielä koskaan ennen ollut laatikoiden alapinnoilla niin paljon nokea. Ihmeellistä on ilmavirtojen elämä.


Niinku mää edellisessä postauksessa totesin et mul on tapana keksii aina jotain siais kärsintää....uups....eiku siis, korvaavaa toimintaa ja katkokävelyä, tai siis tässä tapauksessa katkotoimintaa, toimintaa joka katkee aina toiseen toimintaan, niin nytkin. Tässä on elävä todiste siihen suuntaan.


OHJE: Novita talvi 2009, ohje nro 40 kaulahuivi s. 59/144
LANKA: Novita Saana, kaks kerää ois riittäny, mutta hyvä oli tuhlata Äiteeltä saatuja keriä ja korkkasin kolmannenkin omaksi ilokseni
KOKO: 14x182cm
PUIKOT: Nro 6


Tarkoitus oli tehdä huivista kaveri tuolle Sipulihatulle, jonka ohje oli saatavilla Ravelryssä. Tykkään kyllä molemmista neulomuksista kovasti.

Ja sitten, yleisö on pyytänyt (yksi), että multa tulisi useimmin postauksia. Sanoo tulevansa kiukkuiseksi kun ei oo tullut mitään uutta päivitystä. :D Niin, eihän sitä nyt toki voi tuottaa kannattajaleidille pettymystä vaan koitan yrittää ja ehkä jos vaikka, saisin kaksi harmaata aivosoluani tanssimaan muodostelmassa useammin, se voisi koitua sambarumbaan korvienvälissä ja näkyä useampina blogipostipläjäyksinä.

Mieleni tekevi, aivoini ajattelevi......

4 kommenttia:

santra kirjoitti...

Aivan ihanan huivin olet neulonut.

santra kirjoitti...

Kiiti paljon, kaima. Sullaki oli ne komiat sukat blogissas.

Mira kirjoitti...

Ehkäpä jos se isän käsi ois ollu kotona, kun sitä ois tarvittu, niin miäskin ois ollu innostuneempi puhtaista kaukaloista :D

santra kirjoitti...

Mira: Toi olikin hyvä pointti. :)