Terveissi peippometäst

Meikä oli elämänsä ensimmäisessä runoillassa. Niin, kauan on vettä Tonavassa virrannut ennenkun semmoinen ihme pääsi tapahtumaan. Näin lehdessä ilmotuksen ja kysäisin Miäheltä, että lähetäänkö tonne ja se sano joo, mikä on kuulkaa maailman kaheksas ihme, ainakin mun miälestäni. Se kun ei oo mikään lukumaakari saati sitten runo. No, saatiinpa siihen sitte semmonenkin älli, että soitettiin Likkalapselle josko sillä ois kyseinen ilta vapaana. Olihan se ja sanoin et, paa merkki siihen. Kyseli sitten miks, nii mää vaan tuumasin et enpä kerro ja vietiin sit Likkaa ku pässiä narussa ihan sokkona vaan sisään tapahtumapaikalle.

Tää juttu sai alkunsa varmaan viime kesästä, kun lainasin kirjastosta kaikki Heli Laaksosen teokset, semmosetki mitkä olin lainannu ennenki, ja lisäks vielä Elonkerjuusta tehdyn, vaikkei ollukaan murteella kirjotettu. Eipä sitten ihme että kun tuli tilaisuus kuulla runoilijaa ihan livenä, niin täytyihän tilaisuudesta ottaa vaarin (vaiken mummo ookaan;D). Koin ihan valaistumisen hetken kun runoilija kertoi tuntevansa kuinka hänen älykkyysosamääränsä laskee aina kun joutuu puhumaan vieraitä kieliä. Mulla on siis jotain yhteistä runoilijan kanssa, paitti että mun älykkyysosamäärä laskee aika monessa muussakin tilanteessa kun vieraitten kielien puhumisessa. Varsinkin kun se ei kovin korkeelle koskaan taida nousta. ;=D Puoltoista tuntia meni ihan humahtamalla häntä kuunnellessa. Sana on hallussa ja huumori ja tuntui Likkakin vieressä hihittelevän.


Aasiasta toiseen. Tein lauantaina tikusta asiaa tai oikeesti puikosta, kun Miäs läksi ostamaan kylille uutta sählymailaa. Sillä oli menny maila viime pelissä poikki ja mää sit vähän funtsasin et onkohan se ollu mun vika. Mää kun oon nääs suuri humoristi (?!) huikkaan sille joskus lähtiäisiksi esim. antakaa niille köniin tai vaihtoehtoisesti rökittäkää ne oikeen kunnolla. Siis täytyyhän vaimon tukee miestänsä, eikö? Jos se vaikka on ruvennu ottamaan tosissaan ryppyotsaisesti sen pelin ja pätkii harmissaan mailat muusiksi. No en kyllä hevillä tota oikeen usko ja enpä taija valssillakaan.

Nii että mää menin sit ostamaan kutosen pyöröpuikot jossa luki luxsus ja premium, Addin tuotoksia. On kuulkaa soljuvat ja sileät neuloa. Saan ehkä joskus valmiksi sen mitä on puikoilla.


Ja mitä puikolla on, sen voi sanoa yhdellä sanalla, epähuomio. Ohje on ihan simppeli, langankiertoja ja yhteen neulomisia, mutta sitte taas huomaan ajatusteni olleen ihan muualla kun siinä mitä teen ja epähuomiossani neuloneeni väärin ja taas täytyy purkaa pari kerrosta, vähintään. Alkukankeuden jälkeen näyttää kyllä hieman helpottuvan ja väliiks sillä, väri on ainakin herkkua mun silmilleni.