Groucho Marx

Idea näihin sukiin pompsahti Likkalapsen mieleen maaliskuussa kun vietettiin taiteidenpäivä Helezinkissä ja hortoiltiin yhesä askartelukaupassa ympäriämpäri, kuin Liisa ihmemaassa. Mää sitte lupasin pistää mietintämyssyn korville ja vähän funtsia. Noh, sukat mää sitte tekasin alta aikayksiön, perushuttua kun ovat, mut toi koristelu vei aikaa ja junnas paikoillaan melekeistä ufoutumiseen astikka. Kui se voi olla nii vaikeeta joskus tuo luovuuden pusertaminen, mekekein ku tirvasis verta nenästä. Onneks ei ny ihan laastaria ja sidetarpeita tarvinnu käyttää.


En tiiä vastaako toteutus ihan mallia, mut sinne päin ehkä kuitenki. Tota sikaria en saanu millään asetettua tuohon suupieleen vaik värkkäsin sen kanssa ja sain aikaan vaan kasan langansuttuja. Tietennii nyt jälkeenpäin tuli mieleen viel yks konsti jota ois voinu viel kokeilla, mut ei ny sitte.


Puikot oli muistaakseni 3,5 jolla kutasin nuo sukat ja virkkuukoukkua ja silmäneulaa sit viel tarvittiin ja tietennii nuo silimätki. Ja ihan seiska veikkaa lanka vaan on. Et simmottis tämmöttis täl kertaa. :)

Tossua toisen eteen

Tilattiin neulomuksia, vaan ei osattu päättää tossua vai varretonta sukkaa.

Eikä väreistäkään ollu mitään erikoistoivomuksia, muistaakseni. No, pistettiin sitten tikutellen enste noita tossuja. Tuli kahet siitä syystä että ekoja tein autossa matkatyönä ja en muistanut kotona tarkistaa muistiinpanoja et montaks silmukkaa ja niin pois päitten. Toiset on siis isommat, noi petroolit.




Sitte mää hairahtusin ostamaan uutta lankaa, tarkemmin ottaen kolme kerää, kaikki eri värejä, kirjavia. Koko alku vuojen oon pantannu kaikkee lankaostoja ja ollu tiukkana itelleni ja sit sorruin ostamaan kaks kerää Novitan Raitaa, tää ja sit sini/vihree/vaaleeliila ja kolmas on sit Papukaijaa. Huh huijaa, näin kävi.

Tästä raidasta tuli sitte varrettomat. Toivottavasti sopii saajalle, ku nääs en löytänyt mistään mun 3,5 puikkoja, niin piti ottaa kolmoset. Sivumennen sanoen korjasin tämänkin vahingon ja ostin uuvet bambuset. Sitä ei tiiä nääs erkkikään missä ne toiset on, kun en löytäny vaik kuin etin. Nii et on sit ottaa, jos nää onki tiukat, ja kutasta uuvet. Ja sit on lankaaki mistä valita (sitähän niinku ei ennestään ollu?!), jos tylsistyttää neuloo samasta kerästä.

Nyt sauna kutsuu. Jos vaik sais ens yönä nukuttuu pitempään kuin kolmeen, alkaa olla takki tyhjä tältä päivältä....... vaik tekis kyl mieli vähän kutasta jotakin.... tai oikeestaan pitäs keksii miten ne kulmakarvat tehhään, sitä vaille valmiit on yks työ... Tytär tietää ja on oottanu jo......ööööö kauan.

PS. Sori vaan tarttee säätää noit tekstejä ja kuvia ku esikatselu ei näytä niit oikeen. Josko nyt kelpais.

Viileempää kuin rannalla makoilu

On tää bloggaus nääs. Helle se heikoimpia hirvittää, ainakin jos toi sisäinen temostaatti spragaa aina ku rupee kolomiakymmentä hivelemään. Pakko juokasta pari lasii vettä, et jaksaa ees näppäimiä näpytellä. Onneks täällä tuulee ees vähäsen. Mut aivotoimintaan sekään ei auta. Siispä asiaan. On virkkailtu boncho.


Ohje: Kauniit käsityöt-kirjasta Naisen boncho s. 121
Lanka: Kirppikselta löydetty kaalinpään kokoinen mohairkerä, vyötekin on .... jossain.
Virkkuukoukku: Nro 4

Tämä on samalla ohjeella virkattu kuin vuonna 2007 tehty, tuhnuboncho josta sivumennen sanoen en edelleenkään tykkää, siis väristä. Harmi ettei kukaan oo tykästyny siihen niin paljoo, et ois halunnu sen ittellensä, oisin nimittäin ilomielin antanu. Hih.


NO, enivei, kuten sanonta kuuluu, siitä asti oon haaveillu tuosta valkoisesta bonchosta, valkoisena se oli tehty ohjeessakin, ja näin kauan kesti ennenkun sain sen tehtyä. Paitsi että, tässäkin tuli taas moka, josta blogikin nimensä on saanut. Ohjeessa sanottiin KP ja ajattelin sen olevan korkea pylväs siihen malliin että kolme langankiertoa. Eipä tainnutkaan olla. Yhtä hyvin se olisi voinut olla kaksoispylväs eikä kolmoispylväs. Ja arvatkaa huomasinko sen heti, enkä vasta sitten kun oli virkkaamassa toisen kappaleen viimeisiä kerroksia. Oishan tuo selvinny siitäkin, jos ois tsiikaillut sitä tuhnuboncoa, en tsiikaillut. Ei tuo kumminkaan oikeestaan haittaa. Kaula-aukosta tuli vähän suurempi vaan ja ehkä vähän ilmavampi muutennii.



Ylimmäisestä kuvasta huomaa sen että meikäläinen on taas pulitettu. Viime kesänähän vetastiin se kolmen sentin kesätukka ja talvella koitin sitä vähän kasvattaa. Mut nyt kun on tottunut tuohon sänkeen niin pitempi tuntuu heti Tähkäpään letiltä. Jotta mulle ei sitte enää saparoita laiteta.

Nyt mun hiukka hinkuttais neulomine, vaik viime aikona oonki ollu enempi kameran varres, niit kuvii voi tsiikailla TÄÄLLÄ.