Nysse hurahti Jussiin

Ja niinku mää viime vuonna olin tiukkana ittelleni etten osta lankaa kuin pakon (?!) sanelemana, niin nyt ratkes nolla linja. No, joojoo, ei se ny ihan nollissa pysyny täytyy myöntää. Mut mun oli ihan pakko käydä tänään neljässä (ku en enempää ehtiny) liikkeessä hakemassa lankaa. Nääs kun ostaa lankaa jotain varten ja sit keksiikin tehä siitä jotain muuta, nii eihän se tietenkään sit riitä.

Heti ensimmäisessä kaupassa mää törmäsin Jussiin ja ei siin menny ku pari sekuntii niin meni jalat alta. Niinku ois banaaninkuareen luikastunu. Mää ny vaan joteskin nykysin diggailen tommosii luonnonläheisii värei ja ku alekoriin silmät sattuu ja sävy miällyttää, niin ei meillä lasketa eikä surra pienistä. Paitti että laskin sen verran, et ku vyöte sanoo kuuden kerän riittävän villapuseroon niin ostaa päkäsin seittemän. Ettei niinko tartte tän langan kans miättii riittääkö vai nou.

Ei siinä mitään mut sit kolmannessa kaupassa (kirppikselläki välis kävin, ei löytyny lankaa) mua vejettiin turkoosilla turpaan. Uups, sori. Oon syöny tänään vissiin liikaa sirtushedelmii. Siinä se sit olii niinku laaki ja vainaa. Hirvee hinku tuli saaha turkoosit villasukat (vaik ne vaaleenpunasetki on vielä neulomati). Että näin luonnonläheistä väriä tämäkin. Smurffit ainaki asuu mettässä et eiks seki oo luonnon läheistä ja jotenki viherpipertävää? Nii ettei taija multa työt loppua. Lopuksi pieni kurkistus työhön joka on syyllinen kaikkeen tapahtuneeseen. Saa nähä löytyykö lanka, tuleeko valmiiksi.... jännitystä elämään..... mut saanpahan jossain vaiheessa smurffisukat. ;D