Tänään on siivoiltu, kuin viimeistä päivää. Ainakin melkein.
Monen viikon villakoiralauma on saanut kyytiä.
Laiskuus on kuulemma hyvä lahja, jos sitä osaa oikein käyttää.
No, en menis kehumaan.
Oon ollu ihan lapamato koko syksyn, mutta nyt alkaa olla aika laittaa lierot ojennukseen.
Syykin on päivän selvä. Maanantaina tulee tupa täyteen naisia ja pulinaa. Neulomo kokoontuu.
Samalla vähän järkkäilin valohommia ja kyntteleitä polteltviksi.
Oon ihan kynttilöitten ja tuikkuijen suurkuluttaja. Joka päivä pitää poltella, niinkuin pyromaani ikään.
Vaikka hämärän hyssy onkin mielivalo, niin käsityötä tehdessä vaaditaan vähän enemmän valoa, ettei mene neulomus ja virkkuu sekaisin. ;)
Neulomus on edelleenkin päättelyä vaille valmis.
Pikku juttu pinta haava.
Saiskohan huomenissa sen kasaan ja postailtua.
Katsotaan, sanoi lääkäri.
2 kommenttia:
Ja siis kiitos paljon Neulomo-päivästä..oli kyll supersiistii! Ja ootpa ollu ahkera noissakin kakkuhommissa ettei vaan neulomuksissa, sen verran tuli testattuu hedelmäkakkuu ym. namia. Laitappa se vaaleenpunanen unelmakin tänne sivuille, se oli niin ihana...
Juu tarttis laittaa, mut miks mulla on muka niin kiire, etten kerkee ottaa kuvii?
Lähetä kommentti