Kyökin puolella.....

..... työskentelevä ystäväni E pyysi minua ompelemaan suojat hänen silikoneilleen. Tai siis silikonisille patakintailleen, syystä että kukaan keittiöllä ei tykkää käyttää niitä, kun ne tuntuvat käsiin niin inhottavilta.

Kaivelin sitten noita kangaskasojani ja päädyin hurauttamaan sisävanttuut harmaisiin silikonisiin ihan sävy sävyyn. En tiiä kuinka tuo kangas kestää, mutta ommellaan sitten uudet jos noi käänteet nopiasti palaa siellä kuumuuksissa. Kangas on kai jotain sekotetta ja puuvilla ois varmaan kestäny paremmin.

Samaan syssyyn kun hipelöin tuota ompelukonetta sisuksientekotoiveissa otin kaapista lahjaksi saamani kaitaliinakankaan ja kurvailin siitäkin saumat suoriksi. Se passaa nyt hyvin nuitten kivikynttilöitten kaveriksi, jotka saatiin tuliaisiksi ystäväperheeltä. Nähtäväksi jää raskiiko noita sitten poltella. Justiin eilen kyllä hiippailin kaupoissa ja ostin parisataa tuikkua, pari öljykynttilää, ulkotuikkuja ja kruunukynttilänpötkylöitä. Ja veikkaanpa että parin viikon päästä suurin osa niistä on haihtunut savuna ilmaan. Ei siitä oo kun kolmisen viikkua kun Ikeassa kurvailtiin ystäväni PiuPaun kanssa ja rahtasin sieltä laatikon täyteen poltettavaa. Pistää epäilemään assuuko tuolla sisuksissani sen puukkojunkkarin lisäksi joku pyromaanin tapanen, kun tuo tulien sytyttäminen on niin mukavaa. ;) Vaan ei se tässä 'talven' mustuudessa auta ku pistää tulta kehiin, jotta kaik valkentuis. Pitäskö tähän loppuun vielä sanoa et, hyvää viikkoa ja polttelemisiin. ;D Sii juu.

La la lailaa laaa

Kuka vielä muistaa tämän vuoden maaliskuussa neulomaani soputelttaa, KLIK?? Eipä sillä että tarviskaan muistaa, paitsi mun, noin niinku opettavaisena kokemuksena?!? No, nyt on taas yritetty kesyttää tätä Laila lankaa, ehkä vähän paremmin tuloksin. Ei tästäkään täydellistä tullu. Piti tehä vähän ylipitkät hihat. Tuliko, no EI. Vaikka koitinki venyttää niitä huuhtelemalla neuletta aineissa. Ei ehkä olleet tarpeeksi vahvoja troppeja siihen saavutukseen. ;)

Lankana on siis Laila alpakkamix (75% acryl, 25% alpakka), puikot nro 7 ja ohjeena paljon muokattu ruusupusero Novitan talvi 2008 s. 42.

Vähän tässä vielä mietin, jotta pitäskö kutasta sittenkin lisää pituutta noihin hihoihin. Kauluksesta tuli tuon ainaoikein osalta jotenkin löpsö, mutta tuohon rullautuvaan osaan otin numeroa pienemmät puikot niin ei tarvinnu miettiä kavennuksia. Toisaalta tosta kaula-aukosta tuli umpinaisempi kuin ajattelin. Meinaan et jos vertaa siihen tällä ohjeella aikaisemmin neulomaani ruusupuseron kaula-aukkoon, jota jouduin kutasemaan pari kerrosta lissää. Ruusupuseroon KLIKKAA TÄSTÄ.

Laila lankaa jäi vielä 75g, joten siitä saattais tulla vielä jotain pientä. Katsotaan, sanoi lääkäri.

Jyväjemmari

Ommella hurautin kaurapussin Anopin vanhoista tyynynliinoista ja samalla uusin oman kaurapussin päällisen. Koko on jotain 55X22cm. Ei siinä kauaa nokka tuhissut, aikoessa on tuhissut sitäkin enemmän. Jyviä sai kyllä haeskella eräästäkin kaupasta, mut onneks löyty edes tuonkin verran.

Tarkoitus ois tyrkätä tää Likkalapselle jos tarvii ja tahtoo.

Mukavoo alkavaa viikkoo jokkaiselle. :)

Piilo

Aina siinä viheessa kun alan kuvata tekemiäni retaleita ja hetaleita päälläni, on ollut ongelmana se, että digijärkkärini itselaukaisin ottaa vain kuvan kerrallaan ja sitten se on taas asetettava uudestaan itselaukaisulle. Se takia kuvaaminen on välillä hermoja koettelevaa.


Sain vihdoin tilattua tämän haaveilemani kaukolaukaisimen. Koska se on vain 60 mm pitkä, 28 mm leveä ja paksuudeltaankin vain 5 mm, aavistelin hukkaavani sen alta aika yksikön. Pelkään että se luiskahtaa kameralaukusta ulos ja milläs sen sitten löytää.


Siinä kyllä tuli tuo musta ja tylsä säilytyskotelo, mutta löydäpä sammalikosta. Siksi suunnittelin värikkäämmän kotelon säilytystä varten. Heti kun tartuin virkkuukoukkuun karkasi mielikuvitus maatakiertävälle radalle ja siitä tulikin jotain aivan muuta kuin pelkkä säilytystasku. Syntyi Nököhammas. ;D Lankana on 7-veikan jämiä ja koukku oli nro3. Nyt laukaisimen löytää ehkä hieman paremmin maasta.

Että oli ihanaa!!

Neuloa tätä Suvi Simolan SIRLE-pipoa, jonka ohje oli uudessa ULLAssa. Siellä oli muitakin kivoja neuleohjeita, jotta kantsii tsiikailla kyllä ja klikata lehteen. Niin ihanaa neuloa että piti hetimiten tehä toinennii pipo samaan syssyyn. Ohje oli tosi selkeä ja ainoa jota en ensin ymmärtänyt oli keskitetty kaventaminen (blondi!) eli se tuli sitten oikein tehtyä tuohon toiseen pipoon. Että piti sitten tyypillisesti mokata tässäkin hommassa. ;D


Lankana oli Sandnes Duett.ia ja puikot 3,5. Mukavan soljuvaa lankaa neuloa, mutta tuntuma oli aika puuvillainen (no, haloo, jos kerran on 55% puuvilla niin...). Tästä jätin kyllä tekemättä edestä nostetun resorin eli ihan normaalilla resorilla mennään. Pikkusen mietin pipon valmistuttua oisko pitänyt ehkä tehdä yksi mallikerta matalammaksi ja rukata tota ympärysmittaakin, mutta en sit viittiny.


Toisen pipon tein Novitan Woolista 3,5 puikoilla ja tähän tein sen resorin ohjeen mukaan. Ai, nii. Pitihän mun tässäkin laskeskella eräänkin kerran missä kohtaa niitä käänöksiä alettiin tehä, kun aina meni edellisen ohi. Pikkusen jo aattelin et oliko se ensimmäisen käännöksen silmukkamäärä oikein, mut aattelin sit ottaa ihan omaksi syyksi ja laskuvirheeksi. Vai onko jollain ollu sama onkelma tossa ohjeessa? Tää pipo taitaa kyllä mennä varastoon oottamaan uutta päätä, kun mää tahonkin nyt tehä vähemmän löpsön pipon itelle. Jou jou!


Ja kuten huomaatte, sain (poikki) taiteellisen inspiraation kuvien suhteen ja päätin harrastaa kasvomaalausta. ;D ;D ;D


Siihen se sitte lösähti istua töröttämään uudessa oloasussaan. Collegehousut Lidlistä ja huppari, enpä oo pahemmin ostanu fanipaitoja, mutta nyt ostin SADE:n konsertista, koska YOU LOVE IS KING, kuten hupparin etupuolella lukee.

Jippiii

Uusi Ulla on ilmestynyt. Lehteen voit KLIKATA TÄSTÄ. Olen odottanut sitä kuin kuuta nousevaa, siitä lähtien kun luin 50 Villapeikkoa-blogin Suvilta, että sinne on tulossa hänen suunnittelema SIRLE-pipon ohje.


Ajattelin kokeilla sen tekemistä näistä Porvoosta ostamistani Duett langoista.Ihan uusi lankatuttavuus, mutta pehmeää ja mukavan tuntuista. Siinä on 55% puuvillaa ja 45% merinovillaa. Valitettavasti ei ole enempää kuin nuo kolme kerää.


Porvoosta tuli ostettua myös tätä Cornwallia, 70% villaa ja 30% akryyliä, puikot 4,5-5,5. Mitäs näistä sit vois tehä? Harmittavasti löysin alekorista vain kolme kerää näitäkin a 50g/100m. Pipo, sukat, kaulahuivi.....öh. Eihän nuo mihinkään oikein riitä. Saa sitten nähdä miltä neulottuna näyttää. joskus nuo kirjavat ei näytä neulottuna yhtään hyvältä. Onko kellään kokemusta noista kummastakaan langasta?


Oon saanu pitää Isää ja Äitiä yön yli kylässä, asuvat kuitenkin vain viiden kilometrin päässä. Tullessaan toivat uuden ´asukkaan´ kirjahyllyyni. Siis inspiraatiota kangaskaapin tyhjennykseen!

Kimuna ja vimppu...

... on omenien toiset nimet. Ainakin lapsuudessani nimiteltiin omenoita noillakin nimillä. Sukilla ja omenilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä toisetensa kanssa, paitsi tässä tapauksessa aasinsiltana. Saatiin näes Poikalapsen appivanhemmilta omenioita ja ajattelin sitten korvata niitä vähän sukanretaleillla. Piti ihan kutasta alusta asti, nääs ei varastossa ollut kun naistensukkia, miesten sukat kokoa 43. Toivottavasti on sopivat.


Harjoitus mielessä kokeilin tuota kirjoneuletta. En ole sitä kutassut kun pariin pipoon, ihan harjoitus mielessä. ;D Tiukkaa tuli tuo käsiala. Sen verta sovitin Ukkoni jalakoihin, jotta mahtuu ainakin eikä kiristä nilikasta. Ois voinu ottaa vähän isommat puikot, jos ois tienny etukäteen et kiristelen hampaat irvessä tuota neulosta. Siitäkin huolimatta, että käänsin varren nurinpäin ja langanjuoksut tuli ulkokaarteelle.

Syy miksi päädyin tähän harjoitukseen on se, että tää TAHTOO tällaiset!!!!


ON IHAN PAKKO SAADA. Oho, uups menin ihan huutamaan kyseisen asian. No, jos joltakulta rupes nyt kuola valumaan näppäimistölle niin ohjeen voi löytää TÄÄLTÄ. Pitsisukka oli nimittäin tehnyt tuonne Sukkasatoon tälläiset pidemmillä varsilla. KLIKKAA TÄSTÄ.


Näitten sukkien ohje on uusimmassa Novitan Talvi 2011.ssa sivulla 54 Kirjoneulesukat. Ne on neulottu valkosesta 7-veikasta ja kirjot tehty vihreellä ja toi teräosan pilkutus kolmen kerroksen välillä, mulla on vaan yks välikerros kun rupes tympimään ja halusin päästä siitä äkkiä eroon. Nii että mitä tää ennustaa noitten haaveittensukkien teosta jos pilkutuskin tympii!? Kysyn vaan. Mulla on lankana 7-veikan jämiä ja Jussia toi liila, puikot 3,5 bambut.

Sukkasato alkaa olla loppusuoralla ja ihan hyvä, tekis mieli tehä jo jotain muuta, mutta katotaan saanko vielä yhet sukat messiin. Jos jotain kiinnostaa minkälaista satoa on saatu käykää kurkkaamassa TÄSTÄ. Leppoisaa lauantaita kaikille. :)