tiistai 7. heinäkuuta 2009

Nyt mää ikkasen ainaki pikkasen

Miltäs tämä näyttää? Näyttäiskö vähä niinko muuttolaatikolt? Jos se jonkun silmissä siltä näyttää, nii se varmaa johtuu siitä, että se on.


Lapsosemme pieni tytön tyllerömme, joka syntyessään painoi 2630g ja oli 46cm pitkä ja sai ensimmäiset lenkkarit vaariltaan melkein synnytyslaitokselle, kokoa 18, on räpistellyt siipiään jo tovin siihen malliin, että kohta tässä lennetään ja liihotellaan kotipesästä omilleen. Ja nyt se on tapahtunut.


Lapsonen tuli yks päivä töistä kotiin ja sanoi: 'Äiti, mää sain sen asunnon.' No, pitihän siinä pikkusen salaa itkeä tirskauttaa, että nyt se sitten tapahtuu, nyt hää lähtee ja jättää meijät kaks' vanha varista kotioksalle toisillemme raakkumaan.


Pakatessaan tavaroitaan likka ihmetteli, kuka kumma on kantanut niin paljon kirjoja hänen huoneeseen. Hänen maallinen omaisuutensa kun tuntui koostuvan pääasiassa kirjoista. Nyt on kämppä siivottu ja tavarat ovat suurimmaksi osaksi jo hänen uudessa kodossaan ja hyvin tuntuu uni maistuvan omassa pesässä.


Yhdessä ollaan käyty hommaamassa vähän uutta tarpeellista, kuten tuo valaisin ja muuta tilpehööriä. Ja vähän vanhaa eli neljä vanhaa pinnatuolia, jotka hän sai kavereiltaan. Siitä se oma koti ja sen tyyli alkaa pikkuhiljaa muotoutua.


Nyt on sitten täällä meilläkin syytä pieneen muutokseen kun yksi huone on melkein tyhjillään. Suunnitellaan ja kun aika on raportoijaan asiasta etiäpäite. Sitä mää viä vähä miätin, et pitäskö mun nyt itkee vai innostuu...? ;)

5 kommenttia:

Samma kirjoitti...

Oih, voimia äidillekin, lapsesta puhumattakaan <3

Suvi kirjoitti...

Suuria muutoksia :)

Mia kirjoitti...

Mä muistan kuinka mä ensimmäinen lapsi, kerroin että nyt menee laatikkoon mun kamppeet ja mä muutan omaan (vuokra). Ikinä en ole tuntenut sellaista yhteenkuuluvuutta äitini kanssa kuin silloin. Äiti auttoi hankinnoissa ja huolehti että kaikkea tarvittavaa oli. Taisi se äitikin ikkasta salaa jossain...

Tsemmpiä sinne, teille "variksille" :)

Mia kirjoitti...

Voi jäi osoite puuttumaan edelisestä.
http://miisamia.vuodatus.net

Tellu-Tellervo kirjoitti...

Intsun blogin kautta tänne tulin pistäytymään. Kivalta näyttää ja kuulostaa. Onni kun saat tyttären kanssa sisustaa. Meidän vanhin poika muuttaa ensi viikolla soluasuntoon opiskelupaikkakunnalle eikä siellä voi paljon sisustaa ja pojat nyt ei niin piittaa millaset matot ja astiat ovat kunhan ne vaan on ;)