Seuraa yleistä marmatusta

Mää vaan meinan et mun tarttis varmaan vaihtaa sukunimi. Ei mun ukos mitään vikaa oo, mut mää tartteisin semmosen sukunimen et kaikki tiätäis varautuu, eikä tulis mitään epärealistisii odotuksii. Semmosen mikä kuvais mua ihmisenä paremmi. Se nimi ois KAHELIUS. Kahelius ois hyvä sukunimi kahestakin syystä: 1) Parkki, 2) Sakko. Ku se sattuu olemaa yhdyssana siitä tulee parkkisakko ja parkkisakko. Nii et kuka ryökäle käski mennä ottamaa parkkisakon kaks kertaa saman kesän aikana?!
Eiii hyvää pppäivää sentään!!

Tapaus 1) Kurvataan ystäväni kanssa kaupan parkkipaikalle, jossa autoni odottaa. Ystäväni sanoo autosta ulos astuessani, että muista sitten siirtää aika parkkikiekossa. Joo joo. Meikä lampsii autolle, heittää yhen kassin sisään, ottaa toisen ja kaks pussillista tyhjiä pulloja ja kiiruhtaa kaupalle. Muisti on hyvä, mutta ei kestä kahta metriä kävelyä. Takaisin tullessa on tuulilasissa terveiset tuntemattomalta 'vihailijalta'.

Tapaus 2) Menen tyttäreni avuksi kokoamaan Ikean palapelikirjahyllyä. Kun tarkistetaan mitä työkaluja tarvitaan todetaan, ettei hänellä ole vasaraa. Tytär lähtee kauppaan ostamaan vasaraa. Kun hän tulee takaisin isken sillä vasaralla ensi töikseni kaksi puutappia väärään reikään. Lähdetään kauppaan ostamaan pihtejä, joilla saadaan puutapit vedettyä ulos. Äherretään aikamme hyllyn kimpussa ja huomataan, että toinen sivu on väärin päin. Irti, käännös ja takaisin kiinni. Saadaan hylly melkein kokoon kahta viimeistä ruuvia vaille jotka ei tahdo kiertyä kiinni. Päätetään lepuuttaa hermoja ja lopettaa tältä päivältä hyvän sään aikana ja seinään poraaminen jää isän hommiksi. Siinä vaiheessa mää hoksaan et oliks tossa tienvarressa joku aikaraja pysäköinnille. Kurkistetaan parvekkeelta ja taas on terveiset tuntemattomalta 'vihailijalta'. Tätä ei ymmärrä erkkikään!

Sit mää aattelen et mitä mun ukko ny sanoo, käskee kai siirtyä polkupyörään. Mut ku mää kerron se ei tunnu olevan moksiskaan. Tietää kai et tolta turbodementikolta 'onnistuu' mikä vaan vaikka tähän mennessä se on vielä muistanu nimensä ja osannu kotio. Pitäskö mun nyt ripustaa korvien väliin tämmönen kyltti.


Vai mikä auttais muistamaan? Hyviä ehdotuksia otetaan vatsaan... ei kun vastaan. Joku rangaistus vaikka-ei käsitöitä kuukauteen? Ei ei se on liian julmaa, eläinrääkkäystä suorastaan. Sitä miettiessä voisin esitellä itseni uudestaan, kas näin:


Terve olen Santra von Kahelius, blondi jolla on kastemadon aivot. ( von tuohon väliin sillä täytyyhän sukunimessä jotain ylevää olla ja todellisuudessa kuvassa on Lyyli ja se on mun pihavahti).

Niin että kun en oo vielä pääsyy eroon NuDestakaan ( nuorisodementia ) ja alkaa iän myötä astua kuvaan kaikki muutkin dementian muodot, niin käynkö jossain vaiheessa muistihäiriössä ostamassa linja-autoasemalta menolippuja Marssiin ja ikkunapaikan avaruusalukseen kun mää luulen, ettei mun koti oo täällä. Se jää nähtäväksi.