Ettei vaan menis liian myöhäseen, ettei vaan tekis pimeessä

Pitää äkkiä istuttaa havut, jotka on odottaneet sitä kai kolme viikkoo pihalla. Saamattomuus, laiskuus, lorvinta siinä viime aikojen ahkerat harrastukset. Uups ai did it ökein. Huomenna tulee kuulemma sade ja myrskytuuli. Sitte se vasta kivaa ois! Vois harjoitella ulkona hankalanpaikanleiriä. Karaisisko se? Saisko se vipinää kinttuun. Vai pitäiskö sitä sitoa köysi vyötärölle ja ankkuroitua johonkin kiinteeseen, ettei tuuli vie mennessään? Se vois olla vähän niinkun benji-hyppyä väärinpäin. Siis alhaalta ylös. Mulla pitäis ainakin olla tosi lyhyt köysi. On saatu syntymälahjaksi korkeenpaikan kammoa. En vois koskaan asuu kolmatta kerrosta korkeemmalla. Jäis meinaan ikkunat pesemättä ulkoa. Mun ottaa vattan pohjsta, vaik vaan ajattelen et tarttis avata ikkuna ja ruppee luutuumaan. Mää tuhat kertaa mielummin otan lapion ja ruppeen kaivaan alaspäin, ku kiipeen ylöspäin. Vaan missä se ukko viipyy sen kuorikekuorman kans? Mennee hyvä into hukkaan ku joutuu ootteleen ja lorviin. Tuntuu niin saamattomalta ja laiskalta....... ;))

Sie niin ja mie niin

Inarin värit

Kyllä sitä inehmo miettii pohjoiseen matkatessaan, että minkä julumetun takia pittää ajjaa ihtensä näännyksii asti, oisha niitä mökkejä muuallaki. Perille päästyä sen taas muistaa.

Nää värit,


sammaleet,


kivet


ja puut.

On ku näläkänen pääsis herkkupöyvän ääreen ja hykertelis käsiään. Kyllähän miekii kalastelen niin kauan ko pysytään venneesä. Vaan ko rantauvutaan vapa lentää varvikkoon ja kameran kanssa konttaan ja pyllistelen puskissa.


Sen verta vois vielä seleventää, että puskissa pyllistelyn lisäksi tuli epävirallisen kalakisan voitto kalan mitalla. Isäntä kyllä väittää, että vejin ylös alamittaisia taimenia. Sillä vaan nenänpää vihertää kun ei ite saanu jalokalaa. Vaan hyvin ne näytti sillekin maistuvan paistettuna. Tätä täytyy kehua retostella kun tää oli semmonen 'vans in ö laif taim'-juttu. Ja herää kysymys kuinka paljon niitä kaloja ois tullukaan jos en ois yhtään konttaillu siellä varvikossa.... ;)

Sieni saalistusta

Käväisinpä meidän tattiapajalla. Nämä on löydetty 50 metrin säteellä talosta. Joka toinen päivä vähintään täytyy käydä kierroksella tutkailemassa jokos on uusia putkahtanut näkyviin. Tässä on herkku- ja samettitattia, mutta mikä on oikealla näkyvä kaunis sieni.
En tunne sieniä kovin hyvin, olen vasta aloittelija ja suppilovahvero, kanttarelli, musta torvisieni ja nyt nämä tatit ovat vasta poimintalistalla. Tai no, on noita rouskujakin tullut poimittua, niinkun kangas- ja karvarousku nääs. En osaa oikein yhdistää tätä sientä mihinkään kuvaan sienikirjassani. Täytyy varmaan ostaa pari kirjaa lisää.
Näitä sieniä olisi viime syksynäkin ollut poimittavaksi vaikka kuinka tuossa takarinteessä, mutta sinne jäivät maatumaan. Oliko se hyvä vai nou riippuu siitä voiko niitä syödä. Isältä jos menee kysymään hän sanoo, että kaikkia sieniä voi syödä, mutta toisia voi syödä vain kerran. Joten kysymys kuuluu onko nämä niitä kerran syötäviä sieniä vai voiko näitä syödä aina vain uudestaan? Kysyy epätietoinen kahden sienikirjan omistaja.

Kissanpäiviä

Pihallamme kukkii tällainen iiris. En tiedä sen varsinaista nimeä, mutta pakko kuvata kun se näyttää niin ihanalta. Sain ystävältäni noita alkuja tänä keväänä ja heti rytyivät kukkimaan. Kyllä se mulle passaa. Varsinainen asia, jonka vuoksi tänne taas kampesin itseni on se, että mulla alkoi kesäloma ja sen kunniaksi tietenkin kakkua ja kahvia. Kakun ohjeen löysin jostain neuleblogista ja suuri kakkujen ystävä kun olen piti heti päästä kokeilemaan. Tässä ois vähän teillekin näin virtuaalisesti. Olkatten hyvät ja mukavaa kesää kaikille. Käsityö asiaakin on tulossa kunhan saan kuvattua. Jotta siihen asti hellurei.

Yks kukkii, kaks kukkii....

Sammalleimut pukkaa kukkaa kovasti, eikä mulla mitään sitä vastaan ole. ;)

Tätä liilaa kukkaa ostaessani sen väitettiin olevan sininen. Ei ollu, liekö olemassakaan sinistä, ei tiatoo. Nyt se on tossa pari vuotta jököttäny ja hyvin näyttää viihtyvän.

Ainut mikä ei niin kauheasti kuki on tämä aniliinin värinen, mutta 'ketaleen' hopeahärkki on melkein tukahduttanut sen. Siispä hopeahärkki saa siirtyä. Uusi paikka on jo melkein valmiina. Siinä saa sitten kasvaa niimpal, ettei oo vähä ja ihan rauhassa. Niin, että lähdenpä tässä takaisin ulos siirtelemään kiviä. Bodausta kotikonstein niin ei tartte paljoo punttiksella luuhailla. Hierojakin sanoi mulle, kun niska oli tällä kertaa hyvässä kuosissa, että jatka lapioimista. No minähän teen työtä käskettyä. Onhan kohta käsillä uimaranta kelitkin, mutta se on sen ajan murhe. :o

Ensin oli suo, kuokka ja Jussi

...tai ei se ihan noin tällä kertaa mennyt vaan jotenkin niin, että ensin oli nurmikko, talikko ja Santra. Tarvittiin siinä sitten kyllä myös kottikärryjä, lapiota, moraa, lautaa, kiviä, vettä, hikeä ja juotavaa.

Tästä se lähti. Eli ensin oli nurmikkoa.

Sitten oli pelkkää multaa.

Ja sitten kovan uurastuksen jälkeen syntyi uusi kukkpenkki. Tässä on niitä perennoja joita sain ystäväni mökiltä. Elikkä ihan pihalla osio jatkuu intensiivisesti etiäpäitekin.

Tässä vielä lähikuva Lyylistä, joka vienosti hymyää ja muutti meille 'Hong Kongista'. Äitini oli kyllä sitä mieltä, ettei tuo ole Lyyli vaan Nanni, hänen äitinsä ja minun isoäitini, jolla oli kuulemma tapana kulkea noin kädet selän takana. Enpä tiedä kehtaisiko tuota ihan isoäidikseni kutsua, vaikka muuten mukavalta typykältä vaikuttaakin.

Menin kauppaan..

...ja.... siis tää ei oo todellista.

Tässä vielä hauskempaa katseltavaa. Tulppaanit ryöpsähtivät kukkimaan viikonloppuna. Tietysti niitä piti kuvata urakalla. Esittelen muutamia kaunottaria.


Black Parrot



Stocholm


Angelique

Täällä ollaankin oltu ihan pihalla ja riehuttu kukkapenkeissä rikkaruohojen kimpussa, kuritettu kaiken valtaavia perennoita, kaiveltu omena- ja kirsikkapuun sekä marjapensaiden juurilta nurmikot kompostiin, istutettu pari uutta rodoa ja saatu multaa kynsien alle. Eli keväthepuli sen kun jatkuu. Niin ja olen kyllä virkannutkin hiukkasen. Mukavaa viikoa kaikille.

Keväthepulia

Myrsky ja mylväys. Täällä on joku valkotornaado riehunut viime päivinä. Tai oikeastaan kaksi. Äiti halusi välttämättä tulla avustamaan kevätsiivouksessa. Joku sanoo, ettei suursiivousta tarvitse tehdä, jos pitää paikat kunnossa ja menee vähitellen kaikki läpi. Nii-in ei pitäis, jos pitäis. Vaan kun ei niin ei, niin on kyynärpäitä myöten pölypalloja ja kakkaa. Tai no, ei nyt ihan kirjaimellisesti tuota viimeistä.... ;) Kaikkia kaappeja ja vaatehuoneita ei vielä ole menty läpi, kun on pitänyt käydä pyörähtelemässä tuolla pihallakin viherkynteni kanssa. Luit oikein . Minulla ei ole viherpeukaloa, vain kynsi hieman vihertää. Into on tietysti hirveän kova saada pihastani salaperäinen puutarha. Seuraavassa kuvassa ollaan matkalla ainakin sinnepäin.


Kävin nimittäin ystävälläni kyläilemässä ja katsastamassa heidän kesämökkiään. Ystäväni sanoi antavansa minulle muutamia perennan alkuja ja tässä tulos. Neljä kassia täynnänsä. Muutaman kerran jo toppuuttelin, että eiköhän tässä jo ole tarpeeksi, mutta hän sanoi, katsotaan vielä täältä ja tätä sun pitää ainakin ottaa tämä kukkii niin ihanasti..... Niin mentiin koko piha läpi ja melkein joka puskan juurelta hän kaiveli lapiollaan. Kotona laskin 32 eri lajia perennaa ja yrttejä viisi. Että revi siitä. Purkitin kaikki heti ja ajattekin, että saavat niissä hiljalleen juurtua ja katselen niille sitten rauhassa omat paikat. Mökkipiha oli niin nätisti laitettu ja sain sieltä monta ideaa ja kun kerroin kaikista suunnitelmista miehelleni, hän jostain kumman syystä pyöritteli päätään. Ihmeellistä, eikö ne muka kuullostaneet hyviltä....?? Perustelin niitä sillä, että pihan pitää olla sellainen, ettei kaikkea näe yhdellä silmäyksellä.


Ensi keväänä voisin saada mökin pihalta ainakin sireeniä ja juhannusruusua. Suunnitelma mihin ne laitan pihallani on valmis ja paikat voisi syksyllä kaivaa valmiiksi. Sireenien alta pitää nurmikko ottaa pois ja ruusut voisi 'viskata' metsän puolelle villiintymään rauhassa. Puutarhamyymälöitä kolutessa oli tietysti 'pakko' ostaa noita orvokkeja ja iskeä parvekelaatikkoon mutamia valmiiksi kukkivia kukkia, mutta muuten aion käyttää niitä mitä pihalta löytyy ja hoitaa uusia perennoita...ehkä... ellei tule joku pakottava tarve.... ehkä tulee, ehkä ei, keväthepuli järjen vei....

Rasat hukassa

.. blogissa oli haaste kertoa viisi asiaa, jota olen tehnyt tänä aamuna..

1. Herännyt päänsärkyisen ja huonosti nukutun yön jälkeen kuin nuupahtanut nauris.

2. Raahautunut hakemaan aamupostia laatikosta ja lueskellut kaksi sanomalehteä valikoidusti.

3. Syönyt muroja ja juonut silmänavaustippoja eli kahvia ja katsellut ikkunasta kun aurinko paistaa ja miettinyt, että pitäisi jaksaa siivota.

4. Skypeillyt tyttäreni kanssa, joka oli veljensä luona yötä.

5. Selannut neuleblogeja ja kommentoinut kahteen.

edit: Enpä tietenkään muistanut, että ois voinu haastaa tähän meemiin. No, haastan sen joka haluaa, ettei menis ihan pakkopullaksi. (sitä on syöty taas tänään...;) ) Enkä myöskään voinut vastustaa kiusausta tulla laittamaan muuten tylsään postaukseen paria kuvaa krookuksista, jotka kukkivat penkissäni ihanasti. ( Pääsin siis tänään ulos asti ) On ne vaan niin kauniita. Tarkistin myös skilla tilanteen ja ne ovat ujosti tuloillaan. Niistä ehkä tuonnempana.