JOKA VANHOJA MUISTAA SITÄ TIKULLA SILMÄÄN

..... tai sitten vaikka puikolla.

Kivoja nää suomalaiset kannustavat sananparret.

Viime talvena virkattua.

Tulipa tehtyä pojanpojalle Novitan Teddystä ja jostain heijastelangasta pipo ja kaulahuivi.

Ohjetta ei oo. Ihan vain tollasta perushöttöä suoraa virkkausta.

Tuli kuulemma kovasti käytetty setti.

Vaikka aina oon ollu sitä mieltä että lapselle täytyy tehdä konepesunkestävästä langasta juttuja, niin Teddyhän ei oo konepestävä. Niinpä sille saattoi käydä köpelösti. :D

Ei ku uutta pipoa väsäämään täksi talveksi.

Pipojen väsäys ei jäänyt tuohon yhteen. Löysin youtubesta tutorial videon tästä pipomallista. Niitä ei tullut vain näitä kahta vaan myös kaksi harmaata. Niistä ei ole kuvaa.

Tässä linkki ohjeeseen jos jotakuta kiinnostaa.

Värikästä syksyä kaikille.

KeVäT PiPo

Kutasinpa Poitsukalle kevätpiposen.

Ohjeen otin jostain kirjastosta lainaamastani kirjasta.

Lanka ei ollut se mitä ohje halusi.

Enkä muista käyttämäni langan merkkiä, jotain puuvillasekotetta oli vissiin. Puikot oli nro 4 pyörö, vissiin tämäkin. 

Nyt kun pipoa on muutama viikko käytetty voidaan todeta, että löpsähtämään meni.

Se pyörii päässä ja on suurimmaksi osaksi silmillä. :D

Uusiks meni. Vissiin.

Mitä sitä sit rupeis säveltämään?

KUN LANKAA VIELÄ JÄI

Niin kutaistiinpa vielä jämistä yksi pieni pipo.

Ohje: omista sahajauhoista nykästy

Lanka: Novitan Naava (harmaa) ja Isoveli (vp)

Puikot: Nro 4

Lankaa kului: 73 g yhteensä ja kaik harmaa meni

Pipon ympärys on noin 43cm venyttämättä.

Menee varastoon. Ja joskus jollekin pikku tyttelille.

Kivaa viikonloppua kaikille. :)

PIPOOOOOOO

Naava lankaa jäi edellisestä pipo/kauluri projektista,

 joten kutasinpa siitä pipon miehelle.

 Siis pipo/kaulurin saajan miehelle. :) 

Toivottavasti tykkäävät, kun näin väkisin ne heille vien tuliaisiksi.

Ohje: oma, Pentti-pipo

Lanka: Novitan Naava

Puikot: Nro 6 bambu

Otin siis numeroa suositeltua pienemmät puikot, että saan napakamman neuloksen. Ei mene tuuli niin helposti läpi.

Pipo tuntuu mukavan pehmeälle päässä.

Vahdin ettei nuo harakat vie pipotusta.

Oltiin justiin oltu Pandan kanssa metsälenkillä.

Juoksi siellä kuin heikkopäinen. Nyt on kuranen.

Eilen käytiin yksvuotis piikillä. Kuukauden päästä se on 1,5 vuotias ja ollut meillä jo vuoden. Niin se aika kuluu.

Pojanpoikakin on jo kolme kuukautta 'vanha'. HUI!

Kivaa keskiviikko iltaa sinne läppärin toiselle puolelle. :D

HIRMEETÄ HARMAATA

Vai onko harmaa hirmee?

Ei ainakaan jos tykkää. ;D

Susanne Novitalta julkaisi facebook sivuillaan maistiaisia uudelta Novitan talvi 2013 lehdestä. Siitäpä sain semmosen ronspiraation, että sen kutsua ei voinut vastustaa.

Ohje: Neulottu pipo ja kauluri (klik) Novita talvi 2013

Lanka: Novita Naava (kaksinkertaisena)

Puikot: Nro 8 pyörö 60cm ja sukkapuikot, sekä virkkuukoukku nro 7 ja 6

Pipoon olisi tullut päälaelle kukka kaksinkertaisella langalla virkattuna. Se näyttikin kuvassa aika hauskalta. Mutta kun mallasin sitä sinne niin se tuntui semmoselta mokkulalta että vaihdoin suunnitelmaa ja tein pipon kukkasen myös yksinkertaisesta langasta. Lisäsin vaan vielä yhden lehdykkäkerroksen, enkä tehnyt siihen ohjeessa mainittua keskisykeröä.

Ihan kiva rojekti. :)

Tuli paksu ja lämmin, eikä tuulikaan hevin läpi pääse neuloksen. Saas näkee sit tykkääkö se jolle tän tekasin.

Tomeraa tiistaita vaan kaikille. :)

Viikonlopun nitkutusta

Tytärlapsi saapui viikonloppukylään sulostuttaamaan vanhempiansa seurallaan. Hieman aiemmin oli kysellyt josko neuloisin hälle löpsöpipon ainaoikein neuloksella. Ei  muuta kun lankalaatikoiden kimppuun ja värejä valitsemaan ja kuinka ollakaan hän päätyi petrooliin ja harmaaseen ja yllätti äitinsä totaalisesti. :0 Ei siis tällä kertaa värikästä mustaa. ;D Ahkerasti kun parina päivänä nitkuttelin, sain kuin sainkin pipon valmiiksi ja hälle matkaan mukaan. Tuntui siltä että tulokseen oltiin tyytyväisiä, koska pipo päässä täältä kotiin lähdettiin.

Ohje: omista sahajauhoista
Lanka: Novita 7-veikka
Puikot: Nro 4 ja 3.5 resoriin

Vähän oli kökköä kun en löytänyt nelosen pyöröpuikkoani ja jouduin neulomaan sukkapuikoilla pyörönä. Se merkkasi sitä että ainaoikeaa saadakseni piti neuloa kerros oikein ja kerros nurin ja kehveli kun nurjalla pitää puikko aloittaa en millään saa ensimmäistä silmukkaa tarpeeksi kireälle ja siihen jää rantu. :( En ole keksinyt keinoa käsialan parantamiseen tässä asiassa. No saattaa olla että kun Tytär huljuttelee pipoa huuhteluainevedessä ja venyttelee neulosta se hieman tasaantuu ja rantu häviää. Ehkä, toivottavasti, houp sou.

Ei pöllömpi laama-agility

Minun Armaani, ei siis Giorgio, pyysi jokin aika sitten itselleen uutta pipoa. Vähän ohuempaa kuin joskus aiemmin tekemäni paksu pakkaspipo KLIK. Päätin tehdä sitten oikein pehmeästä langasta ja kävin päivänä muutamana tsekkaamassa paikkakunnan käsityöliikkeen uudet tilat, johon se oli just muuttanut. Hipelöinnin tuloksena ostaa päkäsin LAAMAA!

Ohjeita selatessani löytyi tämä Pöllö-Pipo Penguin purls-blogista. En kyllä ihan ymmärtänyt tuota englanninkielistä ohjetta, jotenka kaivelin sitten myös suomenkielisen Pöllömyssyn ohjeen. Näitä kahta hyväksikäyttäen syntyi tämä mun pöllöpipo.

Malli: Pöllöpipo  
Lanka: Katia Miski 100% Llama-Baby Lama, käsin pesu
Puikot: Nro 4  
Muuta: Kaksi nappia, pöllöjä on kahdeksan, jos haluaa kaikille silmät, nappeja menee 16 kpl.

Tässä mun pipossa on silmukoita 96, pöllössä 8s oikein, välissä 4s nurin. Ehkä nuo pöllön jälkeiset kaksi nurjaa kerrosta ois saanu jäädä tekemätta ja aloittaa siitä suoraan vaan oikeat kerrokset, näin jälkeenpäin ajteltuna. Näitä pöllöjä näkyili jo vuonna 2009 ja sen jälkeen vähän joka paikassa, pipojen lisäksi puseroissa ja lapasissa, ja tykästyin heti. Kurkatkaa vaikka JaanaMaan ihanuutta, nam nam nam. Ihana väri, ihana pusero. Ehkä joskus teen, ehkä en, kun tuo todo-lista sen kun pitenee.

Apropoo, asiasta toiseen, mulla on nääs pieni onglma tai oikeastaan seuraa etsintäkuulutus. Mulla on hilikkua vaille valmis pusero, mutta langat pahus vieköön loppuivat kesken enkä ole mistään löytänyt lisää. Kävin kaikki paikkakunnan liikkeet läpi ja soittelikin ympäri maata, myös Novitan Lankadeliin. Tarvetta olisi Novitan langoille Rose Mohair ja Rose Mohair LUX, molemmat väriä 541, siis se tummempi punainen. Parhaassa tapauksessa kumpaakin kaksi kerää että riittää varmasti. Taka- ja etukappaleet on neulottu ja hihatkin hihakavennuksiin. Teen siis kaksinkertaisesta langasta toinen Luxia toinen tavallista mohairia. Jos jollain sattuu olemaan ylimääräiset kerät ja niistä haluaa luopua voisi laittaa s.postia osoitteeseen santloora@dnainternet.net. Sovitaan hinnoista sun muista korvauksista lähemmin. Terveisin nimimerkki: Pelastakaa minut ufoutumiselta. Kiitos. :)

Että oli ihanaa!!

Neuloa tätä Suvi Simolan SIRLE-pipoa, jonka ohje oli uudessa ULLAssa. Siellä oli muitakin kivoja neuleohjeita, jotta kantsii tsiikailla kyllä ja klikata lehteen. Niin ihanaa neuloa että piti hetimiten tehä toinennii pipo samaan syssyyn. Ohje oli tosi selkeä ja ainoa jota en ensin ymmärtänyt oli keskitetty kaventaminen (blondi!) eli se tuli sitten oikein tehtyä tuohon toiseen pipoon. Että piti sitten tyypillisesti mokata tässäkin hommassa. ;D


Lankana oli Sandnes Duett.ia ja puikot 3,5. Mukavan soljuvaa lankaa neuloa, mutta tuntuma oli aika puuvillainen (no, haloo, jos kerran on 55% puuvilla niin...). Tästä jätin kyllä tekemättä edestä nostetun resorin eli ihan normaalilla resorilla mennään. Pikkusen mietin pipon valmistuttua oisko pitänyt ehkä tehdä yksi mallikerta matalammaksi ja rukata tota ympärysmittaakin, mutta en sit viittiny.


Toisen pipon tein Novitan Woolista 3,5 puikoilla ja tähän tein sen resorin ohjeen mukaan. Ai, nii. Pitihän mun tässäkin laskeskella eräänkin kerran missä kohtaa niitä käänöksiä alettiin tehä, kun aina meni edellisen ohi. Pikkusen jo aattelin et oliko se ensimmäisen käännöksen silmukkamäärä oikein, mut aattelin sit ottaa ihan omaksi syyksi ja laskuvirheeksi. Vai onko jollain ollu sama onkelma tossa ohjeessa? Tää pipo taitaa kyllä mennä varastoon oottamaan uutta päätä, kun mää tahonkin nyt tehä vähemmän löpsön pipon itelle. Jou jou!


Ja kuten huomaatte, sain (poikki) taiteellisen inspiraation kuvien suhteen ja päätin harrastaa kasvomaalausta. ;D ;D ;D


Siihen se sitte lösähti istua töröttämään uudessa oloasussaan. Collegehousut Lidlistä ja huppari, enpä oo pahemmin ostanu fanipaitoja, mutta nyt ostin SADE:n konsertista, koska YOU LOVE IS KING, kuten hupparin etupuolella lukee.

Nimeni on Nobody

Pikkuveli on kysellyt koskas neuloisin hälle naaman peittävän pakkaspipon. Niinkun tapoihin kuuluu saikin kysellä sitä monta kertaa, ennenkun sain aivokoppani siihen kuntoon että jaksaisin siitä seuraava neulontaa ja purkausta, koskapa valmista ohjetta ei ollut. Samalla olen koittanu keksiä pipolle uutta nimitystä, koska kommandopipo kuulostaa liian sotaisalta, pakkaspipo ja naamapipo ovat ainoat järkevät tähän mennessä. Mielipiteitä siitä mikä se voisi olla ja ehdotuksia otetaan vastaan kiitollisuudella, monta päätä on aina parempi kuin yksi sitä miettimään.


UUPS! Mitä tuli tehtyä. Pitikö sen olla mustaa? Pitikö? Matkan varrella iski luova hulluus.


Pittäähän sillä poijalla partakin olla. ;D


Eikä saa sitten pelotella tyttöjä.


Äiti, otetaan vielä yksi semmonen kuva, jossa sää oot normaalisti.

Ohje: Oma
Lanka: Novita Wool
Puikot: Nro 3,5 pyöröt ja sukkapuikot

Tästä tuli nyt vähän leukava kaveri, olis voinu neuloa resorin jälkeen vähemmän sileää, mutta katsotaan mitä mieltä on Pikkuveli, että kelpaako vai nou, vai meneekö purkuun.

Kyökin puolelta

Kevätsiivouksen keskeltä, päivää. Arvatkaas mitä? Nyt on kuulkaa keittiö siivottu. On pesty uuni ja sulatettu pakastin ja jynssätty kaapit ja laatikot. Juu laiska töitään luettelee, eiks oo kannustavia nää suomalaiset sananparret (itku pitkästä ilosta, pieru paljosta nauramisesta).

Mutta jynssäämisestä vielä puheen ollen. Meillä on lusikkalaatikoina semmoset valkoiset kaukalot ja arvatkaa (taas) minkälaisiksi ne menee kun teräksiset ruokailuvälineet seilaa siellä edestakaisin? Täyteen harmaita raitoja, joita ei saa pois minkäänmoisella hinkkaamisella. Ennenkun tälläkertaa tarjosin niille keksimääni yleislääkettä (leka), jota oon ehdottanut ratkaisuksi muihinkin elämässä esiintyviin hankaliin asioihin, ajattelin kuitenkin vielä kokeilla Fairy poweria, ajatuksella että sirpaleet tuo onnea jos sinne asti päästään. Suihkuttelin ainetta oikeen isän kädestä (vaikka eihän sitä kättä tietenkään meillä sillä hetkellä ollut, ja oishan äitinkin käsi kai sitten riittänyt), annoin muhia ja sen jälkeen jo vähän käytetyllä karhunkielellä kävin läpi kaikki kaukalot. Ja kuka vois vielä väittää että ihmeitä ei tapahdu, ne lähtivät nimittäin aivan puhtaiksi. Kyllä ihminen voi sitten tulla vähästä onnelliseksi. Piti oikeen esitellä laatikoita Miähelle kun se tuli töistä kotiin, että KATO NY.
Arvattavasti innostus ei ollut megalomaanista. ;))

Toisekseen tuli kyllä todistetuksi että meillä on tänä talvena POLTETTU TAKKAA. Ei oo kuulkaa vielä koskaan ennen ollut laatikoiden alapinnoilla niin paljon nokea. Ihmeellistä on ilmavirtojen elämä.


Niinku mää edellisessä postauksessa totesin et mul on tapana keksii aina jotain siais kärsintää....uups....eiku siis, korvaavaa toimintaa ja katkokävelyä, tai siis tässä tapauksessa katkotoimintaa, toimintaa joka katkee aina toiseen toimintaan, niin nytkin. Tässä on elävä todiste siihen suuntaan.


OHJE: Novita talvi 2009, ohje nro 40 kaulahuivi s. 59/144
LANKA: Novita Saana, kaks kerää ois riittäny, mutta hyvä oli tuhlata Äiteeltä saatuja keriä ja korkkasin kolmannenkin omaksi ilokseni
KOKO: 14x182cm
PUIKOT: Nro 6


Tarkoitus oli tehdä huivista kaveri tuolle Sipulihatulle, jonka ohje oli saatavilla Ravelryssä. Tykkään kyllä molemmista neulomuksista kovasti.

Ja sitten, yleisö on pyytänyt (yksi), että multa tulisi useimmin postauksia. Sanoo tulevansa kiukkuiseksi kun ei oo tullut mitään uutta päivitystä. :D Niin, eihän sitä nyt toki voi tuottaa kannattajaleidille pettymystä vaan koitan yrittää ja ehkä jos vaikka, saisin kaksi harmaata aivosoluani tanssimaan muodostelmassa useammin, se voisi koitua sambarumbaan korvienvälissä ja näkyä useampina blogipostipläjäyksinä.

Mieleni tekevi, aivoini ajattelevi......

Tykkääkkö nää sipulista?

Mää nimittäin tykästyin hetimiten tohon Sipulihattuun sen nähessäni. Ihan pakottava tarve oli neuloskella se itelle. Mulla on varastossa ollu tota Ainoa yksi ainoa valkoinen kerä ja pipoa tai myssyä siitä meinasinkin tehä. Nyt on vielä yksi ainoa kerä viininpunaista Ainoa jäljellä. ;)


Malli: SIPULIHATTU by Tiina Huhtaniemi
Lanka: Novita AINO
Puikot: Nro 5

Sen verran muutoksia ohjeeseen että kavennuskerrokset tein ilman välikerroksia, siis kavennukset joka kerrokselle. Meinas nääs tulla vähän pitkä mun päähäni.


Tän hattu/myssy/pipon kaveriksi aioin tehä Revontulihuivin Ulla 0307 mutta pahaksi onneksi mun aivokapasiteetti kieltäytyi yhteistyöstä (outoo) eikä suostunut ymmärtämään niitä kaavioita sillä hetkellä kun ois tarvinnu, joten hetkeksi luovutin. Tosin yöllä unta ootellessa mää EHKÄ tajusin missä juju piilee. Mutta aattelin ettei mun lanka kuitenkaan oikeen riitä, kaks kerää luonnonvalkoista Saanaa ja 136m/kerä. Jotenka ny oon vähä pallo hukassa et minkä huivin mää siit sit oikeen teen????? Ei voi tietää. Täytyypä sitten vaan ootella mitä päähän sattuu pätkähtämään (halko, pälvikalju, korroosio, irto mutteri????).

Varpu Villapallo

Pari mun hyvää ystävää kohtas kerran kaupunkireissullaan Villapallon, joka oli heijän mielestään ihan niinku mää. Kun kysyin et ai niinku pehmee ja pyäree vai? oli vastaus kumminki ei. Tarkottivat lähinnä värejä kerässä. Niin he sitten yhdistivät voimansa ja ostivat Villapallon ja laittoivat kauniiseen lahjapussiin kortin kera. Toinen sitte vinkkasi mulle et tuu käymään hänen työpaikallaan ku tuut kaupungille, mulla on sulle jotain. Mää heti ajattelin et uups, mitä pahaa mää ny oon tehny, eikä tullu mitään kumminkaan miäleen (no, nyt mää vasta hokasin miks Nalle Puh-testissä musta tuli Nasu, joka säikähtää helposti!? :D). No, tää ajatus meni tietenki piäleen (onneks). He vaan tahtoivat toivottaa lämpimiä hetkiä ton Villapallon kera.

Nyt mää sitte kävin käsiksi tohon Villapalloon vähän ennen aikojaan, siis etten ensin marinoinu sitä kuukausikaupalla kaapissa. Mun piti alottaa puseroo muttei mulla ollukaan sopivankokoisia puikkoja (oho, kummallista) ja se koitui Villapallon kohtaloksi. ;)


Huivi: Baktus
Pipo: Vyötteessä olevan ohjeen mukaan
Ranteenlämittimet: Omasta päästä
Lanka: Novita Varpu, 67% akryyli, 14% villa, 10% polyester, 9% mohair
Puikot: 4,5 ja 5,5


Tommonen pötkylä toi pipo on jos ei muista asetella ku pistää päähänsä. Juu ja on lämmin, jos ei satu tuulemaan.
Lankaa meni Baktukseen 114g, pipoon 31g ja ranteenlämmittimiin 16g, joten jäljelle jäi vielä 44g josta vois tehdä jotain jos vaan keksis mitä.


KÄÄK, eks tää jo riitä?

Karkasko mopo

Olin tuumaillu jo jonkin aikaa et mää tartten ranteenlämmittimet, kun uusi SuuriKäsityö-lehti ilmestyi. Siinä oli yks kiva juttu ja sen yhteydessä soma kuva somista ranteenlämmittimestä. Heti kun olin päässyt eroon Junasukkien tekemisesstä pistin uutta lankaa puikoille ja kutasin lehdessä olleen ohjee kans ranteenlämmittimet ilman peukalonreikää.


Paitsi etten kutassutkaan ihan ohjeen mukaan. Mää nääs yks kaks huomasin laittaneeni reikäkerroksen väliin yhen ylimääräisen kerroksen. Mut ku se ei ollu pöllömmän näköinen sekään versio niin ajattelin, et antaa mennä kun on alamäki ja veivailin tekeleet loppuun asti sillä meiningillä. Niin synty elämäni ensimmäiset ranteenlämmittimet ihan ittelle.


Seuravaks mun tekolistalla oli säärystimet sen vuoks kun mulla on puolipitkät oloasun housut ja aattelin et niit vois pitää talvellakin säärystinten kans ja ku tää oli kiva ja simppeli ohje niin ei ku uutta lankaa puikoille ja säärystinten tekoon. Niitä väkertäessa mulle tuli ihan vastustamaton halu saada myös pikkusukat tosta väristä, mut mulla ei ollu ku toi yks kerä. Mutta tietenkin kun nyt vihdoin annoin ittelleni luvan käydä käsiksi tohon väriin niin en saanu sitä mistää lisää. HÖH! Mutta niin synty elämäni ensimmäiset säärystimet ihan itelle.

Lehtijutun tiimoilta kävin myös tutustumassa Pieni sukkapuoti-blogiin ja siellä oli lehdessä olleen valkoisen pipon näköinen pipo harmaana. Ohjetta pipoon ei ollut, mutta koska halusin uuden kivan pipon lenkkeilyä varten niin sävelsin itse nuotin vierestä ja vähän sinne päin.


Tein piposta pikkuisen ylipitkän että saan sen vähän myssymmän oloiseksi ja kursin mopeasti kavennukset kokoon. Itse olen ainakin ihan tyytyväinen tulokseen, mutta täytyy ehkä vielä käyttää se huuhteluainekylvyssä.


Pipo tarvitsee lenkille tietysti kaveriksi ne oikeat ranteenlämmittimet ohjeen mukaan ja tekasin sellaisetkin palan painikkeeksi. Kuvaussessio näistä tekeleistä oli aika haastava kun ei meinannut onnistua ei sitten millään mikään. Otin varmaan sata kuvaa ja poistin melkein kaikki. Sivukuvaa piposta en voinut laittaa kun heltta tuntui roikkuvan metrin leuan alla :D (niin se maan vetovoima vaan kasvaa), naama oli punainen kuin keitetyllä ravulla ja käsissä olevien ranteenlämmittimien kuvat epätarkkoja. Huhheijjaa. Niinpä aattelin että kolmen päivän kuvaus yritykset saa riittää ja pistin siedettävimmät kehiin.


Malli: SuuriKäsityö-lehti 11-12 2010 s.82 Ranteenlämmittimet Piia Martikainen
Lanka: Gjestal Rede (aniliini), Novita 7-veikka
Puikot: Nro 3,5 ja 4

Nyt lähti mopo käsistä vai pitäiskö sanoa pipo

Saatuani vihdoin väsättyä Pikkuveikalleni sen kauan odottamansa pipon, siis niinku silmukat ja muut sembalot, niin päätin kokeilla eri värejä, lankoja ja niin etiäpäite. Enkä millään meinanu malttaa lopettaa ja tässä tulos. Alin pipo on samanlainen kun veljelle tekemäni niin en kuvannut sitä erikseen. Kahdessa päällimmäisessä ei ole irokeesia kun sain yhden toisenkin idean. Pinossa on siis kahdeksan pipoa. En lähde erottelemaan pipokohtaisesti lankoja luettelen vaan ne mitä käytin.


Malli: Irokeesipipo (oma ohje)
Langat: Novitan Isoveli, 7-veikka, Raita, Wool, SandnesGarnin Lanett ja Courettellen Satu.
Puikot: 4,5 pyöröt ja Knit Pron sukkapuikot










Ja näistä mää en sit sano yhtään mitään.