Yes, I did it again

Viitaten keskiaikaiksiin turnajaisiin, joka oli taannoin käynnissä sen turkoosin virkkauksen tiimoilla, voinen todeta turnajaisten olevan edelleen tauolla. Poissa silmistä , poissa mielestä ja niin edespäiten. Mutta mitä tulee OMPELEMISEEN, on sillä saralla ollut meneillään pienimuotoinen Tour De Kääk. Näet kun keväällä, vai oliko se kesällä tai syksyllä (???, miten se dementia alkoikaan???), jolloinkin kuitenkin tänä vuonna (afrikassa) leikkasin puolihameen uusilla kaavoilla Suuri Käsityö-lehdestä 9/2010. Mittailin ja mittailin, sekä kaavoja, omaa ruhoa ja saumavaroja ja leikkasin. Sitten homma jäi lojumaan kirjaimellisesti ompelupöydälle sen puoli vuotta ilman, että osien päältä edes pölyjä pyyhittiin. Sitten viime viikolla kauheassa puolihameentuskasssa (no, ku piti välttäättä saada jotain uutta päälle, mielummin heti) huiskautin pölyrättiä ja otin hameen kappaleet kauniiseen käteen ja aloin kasata tekelettä kokoon. Ompelin hameen etukappaleen ja kaarrokkeen, sekä takakappaleet ja myös piilovetoketjun, joka sivumennen sanoen istahti kertalaakista paikoilleen melkein täydellisesti. Sivusaumat vain nuppineulasin sovitusta varten.

Ensimmäinen kääk, tuli kun vetaisin hameen päälle, sillä seurauksella että nuppineula tuikahti sentin verran ihon alle ja toinen kääk, kun huomasin että hame on liian pieni. MITÄH! Onko päydällä lojuminen aiheuttanut atomien kutuístusta? Minähän mittasin, mittasinhan, sen niin tarkkaan? Vai onko käynyt niin että, elopainohiiri nakersi lisää liikuteltavaa tähän tomumajaan? Ei voi käsittää. No, nakerruksista huolimatta piti sitten leikata uudet hameen kappaleet. Onneksi oli kangasta sen verran reilu pala, ettei siitä tullut ongelmaa. Lopputulokseen olen suht´ tyytyväinen. Vaihteeksi on kiva pitää päällä kapeaa hametta ja kivalla kaavalla vois tehdä toisenkin hameen, nääs kun taaskaan yksi ei riitä. ;D

Kyökin puolella.....

..... työskentelevä ystäväni E pyysi minua ompelemaan suojat hänen silikoneilleen. Tai siis silikonisille patakintailleen, syystä että kukaan keittiöllä ei tykkää käyttää niitä, kun ne tuntuvat käsiin niin inhottavilta.

Kaivelin sitten noita kangaskasojani ja päädyin hurauttamaan sisävanttuut harmaisiin silikonisiin ihan sävy sävyyn. En tiiä kuinka tuo kangas kestää, mutta ommellaan sitten uudet jos noi käänteet nopiasti palaa siellä kuumuuksissa. Kangas on kai jotain sekotetta ja puuvilla ois varmaan kestäny paremmin.

Samaan syssyyn kun hipelöin tuota ompelukonetta sisuksientekotoiveissa otin kaapista lahjaksi saamani kaitaliinakankaan ja kurvailin siitäkin saumat suoriksi. Se passaa nyt hyvin nuitten kivikynttilöitten kaveriksi, jotka saatiin tuliaisiksi ystäväperheeltä. Nähtäväksi jää raskiiko noita sitten poltella. Justiin eilen kyllä hiippailin kaupoissa ja ostin parisataa tuikkua, pari öljykynttilää, ulkotuikkuja ja kruunukynttilänpötkylöitä. Ja veikkaanpa että parin viikon päästä suurin osa niistä on haihtunut savuna ilmaan. Ei siitä oo kun kolmisen viikkua kun Ikeassa kurvailtiin ystäväni PiuPaun kanssa ja rahtasin sieltä laatikon täyteen poltettavaa. Pistää epäilemään assuuko tuolla sisuksissani sen puukkojunkkarin lisäksi joku pyromaanin tapanen, kun tuo tulien sytyttäminen on niin mukavaa. ;) Vaan ei se tässä 'talven' mustuudessa auta ku pistää tulta kehiin, jotta kaik valkentuis. Pitäskö tähän loppuun vielä sanoa et, hyvää viikkoa ja polttelemisiin. ;D Sii juu.

La la lailaa laaa

Kuka vielä muistaa tämän vuoden maaliskuussa neulomaani soputelttaa, KLIK?? Eipä sillä että tarviskaan muistaa, paitsi mun, noin niinku opettavaisena kokemuksena?!? No, nyt on taas yritetty kesyttää tätä Laila lankaa, ehkä vähän paremmin tuloksin. Ei tästäkään täydellistä tullu. Piti tehä vähän ylipitkät hihat. Tuliko, no EI. Vaikka koitinki venyttää niitä huuhtelemalla neuletta aineissa. Ei ehkä olleet tarpeeksi vahvoja troppeja siihen saavutukseen. ;)

Lankana on siis Laila alpakkamix (75% acryl, 25% alpakka), puikot nro 7 ja ohjeena paljon muokattu ruusupusero Novitan talvi 2008 s. 42.

Vähän tässä vielä mietin, jotta pitäskö kutasta sittenkin lisää pituutta noihin hihoihin. Kauluksesta tuli tuon ainaoikein osalta jotenkin löpsö, mutta tuohon rullautuvaan osaan otin numeroa pienemmät puikot niin ei tarvinnu miettiä kavennuksia. Toisaalta tosta kaula-aukosta tuli umpinaisempi kuin ajattelin. Meinaan et jos vertaa siihen tällä ohjeella aikaisemmin neulomaani ruusupuseron kaula-aukkoon, jota jouduin kutasemaan pari kerrosta lissää. Ruusupuseroon KLIKKAA TÄSTÄ.

Laila lankaa jäi vielä 75g, joten siitä saattais tulla vielä jotain pientä. Katsotaan, sanoi lääkäri.

Jyväjemmari

Ommella hurautin kaurapussin Anopin vanhoista tyynynliinoista ja samalla uusin oman kaurapussin päällisen. Koko on jotain 55X22cm. Ei siinä kauaa nokka tuhissut, aikoessa on tuhissut sitäkin enemmän. Jyviä sai kyllä haeskella eräästäkin kaupasta, mut onneks löyty edes tuonkin verran.

Tarkoitus ois tyrkätä tää Likkalapselle jos tarvii ja tahtoo.

Mukavoo alkavaa viikkoo jokkaiselle. :)

Piilo

Aina siinä viheessa kun alan kuvata tekemiäni retaleita ja hetaleita päälläni, on ollut ongelmana se, että digijärkkärini itselaukaisin ottaa vain kuvan kerrallaan ja sitten se on taas asetettava uudestaan itselaukaisulle. Se takia kuvaaminen on välillä hermoja koettelevaa.


Sain vihdoin tilattua tämän haaveilemani kaukolaukaisimen. Koska se on vain 60 mm pitkä, 28 mm leveä ja paksuudeltaankin vain 5 mm, aavistelin hukkaavani sen alta aika yksikön. Pelkään että se luiskahtaa kameralaukusta ulos ja milläs sen sitten löytää.


Siinä kyllä tuli tuo musta ja tylsä säilytyskotelo, mutta löydäpä sammalikosta. Siksi suunnittelin värikkäämmän kotelon säilytystä varten. Heti kun tartuin virkkuukoukkuun karkasi mielikuvitus maatakiertävälle radalle ja siitä tulikin jotain aivan muuta kuin pelkkä säilytystasku. Syntyi Nököhammas. ;D Lankana on 7-veikan jämiä ja koukku oli nro3. Nyt laukaisimen löytää ehkä hieman paremmin maasta.

Että oli ihanaa!!

Neuloa tätä Suvi Simolan SIRLE-pipoa, jonka ohje oli uudessa ULLAssa. Siellä oli muitakin kivoja neuleohjeita, jotta kantsii tsiikailla kyllä ja klikata lehteen. Niin ihanaa neuloa että piti hetimiten tehä toinennii pipo samaan syssyyn. Ohje oli tosi selkeä ja ainoa jota en ensin ymmärtänyt oli keskitetty kaventaminen (blondi!) eli se tuli sitten oikein tehtyä tuohon toiseen pipoon. Että piti sitten tyypillisesti mokata tässäkin hommassa. ;D


Lankana oli Sandnes Duett.ia ja puikot 3,5. Mukavan soljuvaa lankaa neuloa, mutta tuntuma oli aika puuvillainen (no, haloo, jos kerran on 55% puuvilla niin...). Tästä jätin kyllä tekemättä edestä nostetun resorin eli ihan normaalilla resorilla mennään. Pikkusen mietin pipon valmistuttua oisko pitänyt ehkä tehdä yksi mallikerta matalammaksi ja rukata tota ympärysmittaakin, mutta en sit viittiny.


Toisen pipon tein Novitan Woolista 3,5 puikoilla ja tähän tein sen resorin ohjeen mukaan. Ai, nii. Pitihän mun tässäkin laskeskella eräänkin kerran missä kohtaa niitä käänöksiä alettiin tehä, kun aina meni edellisen ohi. Pikkusen jo aattelin et oliko se ensimmäisen käännöksen silmukkamäärä oikein, mut aattelin sit ottaa ihan omaksi syyksi ja laskuvirheeksi. Vai onko jollain ollu sama onkelma tossa ohjeessa? Tää pipo taitaa kyllä mennä varastoon oottamaan uutta päätä, kun mää tahonkin nyt tehä vähemmän löpsön pipon itelle. Jou jou!


Ja kuten huomaatte, sain (poikki) taiteellisen inspiraation kuvien suhteen ja päätin harrastaa kasvomaalausta. ;D ;D ;D


Siihen se sitte lösähti istua töröttämään uudessa oloasussaan. Collegehousut Lidlistä ja huppari, enpä oo pahemmin ostanu fanipaitoja, mutta nyt ostin SADE:n konsertista, koska YOU LOVE IS KING, kuten hupparin etupuolella lukee.

Jippiii

Uusi Ulla on ilmestynyt. Lehteen voit KLIKATA TÄSTÄ. Olen odottanut sitä kuin kuuta nousevaa, siitä lähtien kun luin 50 Villapeikkoa-blogin Suvilta, että sinne on tulossa hänen suunnittelema SIRLE-pipon ohje.


Ajattelin kokeilla sen tekemistä näistä Porvoosta ostamistani Duett langoista.Ihan uusi lankatuttavuus, mutta pehmeää ja mukavan tuntuista. Siinä on 55% puuvillaa ja 45% merinovillaa. Valitettavasti ei ole enempää kuin nuo kolme kerää.


Porvoosta tuli ostettua myös tätä Cornwallia, 70% villaa ja 30% akryyliä, puikot 4,5-5,5. Mitäs näistä sit vois tehä? Harmittavasti löysin alekorista vain kolme kerää näitäkin a 50g/100m. Pipo, sukat, kaulahuivi.....öh. Eihän nuo mihinkään oikein riitä. Saa sitten nähdä miltä neulottuna näyttää. joskus nuo kirjavat ei näytä neulottuna yhtään hyvältä. Onko kellään kokemusta noista kummastakaan langasta?


Oon saanu pitää Isää ja Äitiä yön yli kylässä, asuvat kuitenkin vain viiden kilometrin päässä. Tullessaan toivat uuden ´asukkaan´ kirjahyllyyni. Siis inspiraatiota kangaskaapin tyhjennykseen!

Kimuna ja vimppu...

... on omenien toiset nimet. Ainakin lapsuudessani nimiteltiin omenoita noillakin nimillä. Sukilla ja omenilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä toisetensa kanssa, paitsi tässä tapauksessa aasinsiltana. Saatiin näes Poikalapsen appivanhemmilta omenioita ja ajattelin sitten korvata niitä vähän sukanretaleillla. Piti ihan kutasta alusta asti, nääs ei varastossa ollut kun naistensukkia, miesten sukat kokoa 43. Toivottavasti on sopivat.


Harjoitus mielessä kokeilin tuota kirjoneuletta. En ole sitä kutassut kun pariin pipoon, ihan harjoitus mielessä. ;D Tiukkaa tuli tuo käsiala. Sen verta sovitin Ukkoni jalakoihin, jotta mahtuu ainakin eikä kiristä nilikasta. Ois voinu ottaa vähän isommat puikot, jos ois tienny etukäteen et kiristelen hampaat irvessä tuota neulosta. Siitäkin huolimatta, että käänsin varren nurinpäin ja langanjuoksut tuli ulkokaarteelle.

Syy miksi päädyin tähän harjoitukseen on se, että tää TAHTOO tällaiset!!!!


ON IHAN PAKKO SAADA. Oho, uups menin ihan huutamaan kyseisen asian. No, jos joltakulta rupes nyt kuola valumaan näppäimistölle niin ohjeen voi löytää TÄÄLTÄ. Pitsisukka oli nimittäin tehnyt tuonne Sukkasatoon tälläiset pidemmillä varsilla. KLIKKAA TÄSTÄ.


Näitten sukkien ohje on uusimmassa Novitan Talvi 2011.ssa sivulla 54 Kirjoneulesukat. Ne on neulottu valkosesta 7-veikasta ja kirjot tehty vihreellä ja toi teräosan pilkutus kolmen kerroksen välillä, mulla on vaan yks välikerros kun rupes tympimään ja halusin päästä siitä äkkiä eroon. Nii että mitä tää ennustaa noitten haaveittensukkien teosta jos pilkutuskin tympii!? Kysyn vaan. Mulla on lankana 7-veikan jämiä ja Jussia toi liila, puikot 3,5 bambut.

Sukkasato alkaa olla loppusuoralla ja ihan hyvä, tekis mieli tehä jo jotain muuta, mutta katotaan saanko vielä yhet sukat messiin. Jos jotain kiinnostaa minkälaista satoa on saatu käykää kurkkaamassa TÄSTÄ. Leppoisaa lauantaita kaikille. :)

Eikö se ossaa muuta ku purkaa?

Nähtävästi ei. Piti sitte nääki sukat tehä kahteen kertaan. Tällä neuloksellahan tein just ennen sukkasatoa oranssinkirjavat sukat, siis nämä sukat. En sitte onnistunu kahta kertaa peräkkäin tehä samoilla langoilla ja samoilla puikoilla samanlaisia sukkia. Aloitin ja tikuttelin menehen ja totesin että taijan tehä sukkia elefantille. Miten voi käsiala löystyä ykskaks niin hirveesti? Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa.

Sykäysen näitten sukkien tekoon antoi ystäväni, joka sanoi haluavansa sukat joissa on liilaa ja harmaata, muulla ei sitten ollu niin väliä kun väreillä. Aattelin että kun hällä on kyllä ollut siskonsa tekemiä pitsisukkia niin teen vähän erilaiset ja tähän päädyin. Että silleestä. Lankana on Novitan Jussia (liila) ja 7-veikkaa (harmaa). Puikkoina ne ihkut bambut 3,5. Mut ei näistäkään tullu vielä niin ihanat kun niistä jotka ensin pongasin,
katsopas siis tänne.

Nyt sitte pitäis osata päättää alottaisko omenavarkaussukat (käytiin nimittäin viikonloppuna omenavarkaissa ja kai ne pitäs jotenkin yrittää korvata ;D) vai ihan jotain muuta kun se tunikan virkkaus tökkiiiiii niin pahasti. Sii juu.

Vauva tulee...

... aina jollekin joskus. Ei nyt kelleen läheiselle tällähetkellä kuitenkaan. ;) Mutta oli ihan pakko ottaa erätauko yhen turnauksen kanssa, joka junnaa ja junnaa, ja jonka kanssa nyhrään ja nyherrän edes takas. Eikä kyseessä ole mikään virkkaustaidon riemuvoitto vaan ihan tavallinen, voisko sanoa verkkovirkkaus. Tässä on nimittäin käyty keskiaikaiset turnajaiset ohjeen, langan ja minun käsityskyvyn kanssa. Viimeksi mainittu häviää. Ja kun ohjetta pitää soveltaa toiselle langalle, se menee siihen malliin että, virkkaus, sovitus ja purkaus (muoks muoks). Revi siitä sitten huumoria.


Päätin tehdä, hermoja lepuuttaakseni, jotain nopsasti valmistuvaa ja päädyin näihin vauvan tossuihin. Käytin siihen Maija-langan jämiä ja puikkoja 2,5, sekä virkkuukoukkua kukkiin. Vähän mietityttää nuo kilikellot, että pitäiskö ne sittenkin ottaa pois, ettei lapsi saa niitä irti ja kurkkuunsa? Hmmm. Tai sitten miettiä joku pomminvarma kiinnityssysteemi.

Ohjeen näihin pongasin viime vuonna ja se löytyy TÄÄLTÄ. Siellä on kuvalliset ohjeet tossujen tekemiseen. Näistä omista ei tullut yhtä nättejä kun niistä ja jotenkin saumat jäi kökköiseksi, vaikka ompelin ne moneen kertaan. Kuvausilma ainakin oli mitä ihanin ja siksi piti siirrellä tossuja ja koittaa mistä tulisi kivoin kuva. Maa tosin oli kosteaa ja sai kyynärpäät märiksi vaan haitanneeko tuo. Kivaa viikkoa vaan kaikille. Turnajaiset jatkuvat..... ;D

Kerttu tulee

IhmeMaa-blogin Pinni hehkutti tekemiensä Kerttu-sukkien ohjetta, joten piti laittaa itsellekin puikoille kyseiset sukat. Käykää myös katsomassa tuosta linkistä Pinnin tekemiä vihreitä kerttu-sukkia, ne on nätit.

Tein ohjeen pienemmällä koolla nuo sukat ja 3,5 bambupuikoilla (tietysti :)). Nämä ovat itselle vähän isot, joten menevät varastoon odottelemaan kuuta nousevaa, ei kun uutta omistajaa, joka löytyy kyllä joskus. Itselle jos tekee voisi ottaa puoli numeroa pienemmät puikot. Malli oli kiva ja jopa minä muistin ulkoa sen varret tehtyäni ;D. Itselle tyypilliseen tapaan tein näissäkin mokan, mutta hullu ei huomaa ja viisas ei virka mittään. ;D


Jos jotakuta kiinnostaa Kerttu-sukkien ohje, sen löytää Uhoavan Gnun blogista eli tuosta kilikkaamalla, menee suoraan ohjeeseen.
Hauskaa viikonloppua!!

Ei tullu Kerttuja

Mää olin kaivellu lanka laatikoitani ja ettiny sopivaa lankaa Kerttu -sukkiin ja nostanut tarvikkeet keittiön pöydälle, kun Poikalapsi, täällä käydessään alako tsiikailemaan sitä lankakerää sillä silmällä, et oispa kiva saaha keltaiset sukat. No, äiti tekee, mitä äitin täytyy tehä. Siis huolehtii 'lapsukaisen' jalkojen lämpimyydestä talven kynnyksellä (iik, sanoinko mää nyt talven).


Kun mitään toivomuksia ei keltaisen värin lisäksi ollu, aattelin kokeilla tätä jutskaa, joka oli yhessä viimeisimmässä Knitting Daily-postissa, josta paan tähän linkin jos jotakin kiinnostaa. Wrapped stitches with Eunny Jang. Toi mun käyttämä neulomus on kuudennen minuutin kohdalla. Mut siinä on muitakin kivoja jutskia et tsiikailkaa.

Vähän jännäsin ton sukan kokoo, kun neule kutistaa sukkaa kasaan, mut hyvin näyttää joustava ainakin mallin, eli Mieheni, jaloissa. Muuten on perussukka ja lankana 7-veikkaa, puikot oli 3,5 bambut.

Sateloo

Nythän mätkähti puikoilta, siis bambupuikoilta ;D, toiset verrattomat varrettomat perus/tavis mallia olevat sukat. Lankana on tässä Steinbach Wolle Aktiv Effekt ja puikkoina 2,5, sanoinko jo bambuu. ;D En voi olla hehkuttamatta noita bambupuikkoja ja, uskokaa tai älkää, enää ei yökötä neuloa ohutta lankaa ohuilla puikoilla.

Välillä vaan pelkään katkaisevani ne puikot, varsinkin lopun kärkikavennuksissa. Silloin vaan pitää toppuutella itteensä olemaan hellävaraisempi ja ottamaan rauhallisemmin.


Raidatkin sain puoleen väliin kohdalleen, mutta sitten loppui toinen lankakerä ja jatkoin vaan siitä mihin kohtaan toinen sukka loppui. Mutta kyllä nää mulle kelpaa. Nyt voi heitellä parit melkein risat puuvillasukat roskiin ja helliä jalkoja kuivina pysyvillä sukilla.

Seuraavaa sukkamallia en ole vielä päättänyt. Ohutta lankaa on vielä ainakin kahteen pariin, jos tekee samanlaisia kuin tähänkin asti, mutta katsotaan, sanoi lääkäri. Vaihteeksi vois tehdä muunkinlaiset. Sitä ennen kyllä täytyy virkkaa kitkutella yksi tunika valmiksi, koska haluaisin laittaa sen päälle lauantaina (ettei vaan tulis niinko kiire ja viime tippa). Eipä tässä sit sen kummempia. Seesteistä syyskuuta kaikille.

Veeran sukat

Lanka-arvuuttelun voittajan sukat oli lähdössä määränpäähänsä, tällaisessa paketissa, joka on tässä vielä ilman osoitetietoja. Sain siis päähäni tehdä postipaketin Novitan mainoskassista, joka hyvin sopii villasukka teemaan.


Sukkien mallia ja väriä pikkuisen pohdiskeltuani, oli ihan pakko päästä kokeilemaan tätä kuvassa näkyvää 'systeemiä'. Bongasin tällä tehdyt sukat Hannan pilvisenä päivänä-blogista ja ihastuin oitis hänen sukkiinsa. Tämä 'systeemi' on niinkin simppeli kuin tuolla yksivärisellä langalla on neulottu oikeaa ja värillisellä helmineuletta, yksi kerros vuoronperään kummallakin langalla. Hieman harmitti, etten sittenkin valinnut yksiväriseksi langaksi jotain eri väriä, niin oilisi ollut enemmän kontrastia.


Tässä sitten paketin sisällys kaikkineen. Veeran arvaus kun osui niin nappiin, päätin ommella hurauttaa mukaan vielä pikkuisen kangas pussukan käsityö tms. pussukaksi. Itselläni on saman kokoinen ja käytössä hyväksi havaittu. Sinne mahtuu justiin lankakerä ja sukkapuikot.

Että tällainen paketti lähti ja perille on jo saapunut. :D

Sukasatoilu

Ilmoittauduin siis Sukkasato neuletempaukseen. Ja tiedoksi niille, jotka eivät tiedä mistä on kyse, niin Sukkasadossa voi neuloa paitsi itselle tai lahjaksi, sekä myös hyväntekeväisyyteen, jos haluaa. Osallistujilla on myös yhteinen blogi, jossa päivitetään tuloksia, oman blogin lisäksi siis.

Ilmoittautuessani en ensin asettanut mitään nimenomaista tavoitetta itselleni, tyyliin neulonpa nyt kymmenen paria sukkia. Mutta asiaa hiukan pähkäiltyäni päätin käydä käsiksi kahteen inhokkiini. Nimittäin olisin voinut vannoa, ja melkein kai vannoinkin, etten koskaan tykkää ohuista sukkalangoista ja puikoista. Et se vaan ei oo on mun juttu (kääk mää saan näppylöitä tosta sanonnasta, jostain syystä, miten siis joku voi olla vain mun juttu, jos satamiljoonaa muuta tekee sitä, oho, uups sori, mennäänpä asiaan).

Siis kun puikot on neuloessa koko ajan karkaamassa ja tippumassa pois neulokselta ja sit neuloksesta tulee niin joustavaa, että se venyis varmaan Venetsiasta Kaukasukselle ja takaisin... pahimmassa tapauksessa.... Ja sitten ne sukat on tuolla varastossa oottamassa jalkaa suurempaa.

Mutta hip hei, uskokaa tai älkää, olen löytänyt salaisen aseen ja se on BAMBUPUIKOT.


Tässä on todiste siitä, että ohuillakin puikoilla saa napakat sukat. Malli on ihan tavis/perus ja varreton ja lankana Trekking Hand Art ja ne bambupuikot 2,5.


Meinaan jatkaa tätä itsekkyysneulontaa, koska mulla ei oo tarpeeksi villasukkia. Varmuudeksi vakuudeksi kävin laskemassa mun sukat. Tuloksena oli, et mulla on viistoista parii villasukkii, joista viidet on puhki kuluneet. No, onks siinä tarpeeksi, ei tietenkään, sanoo sukankuluttaja ja jatkaa neulomista.

Ai nii. Niistä Veeran sukista tulee postaus varmaan tiistaina, kun paketti on mennyt perille.

Eikä aikaakaan, kun voi KAUHISTUS osa2

KIITOS kaikille arvailuihin osallistuneille!!! On ollut tosi hauska lukea teidän kommenttejanne ja aika jänskääkin, täähän oli jänskempi kun sata jänistä! Meinasin heti ensi kommentista, että tuliko nyt laaki ja vainaa, niin lähelle se arvaus osui. ;D

Mutta pitemmittä puheitta kaikkein lähimmäs arvasi VEERA 9,2 kg:n veikkauksella. Eli laitapa VEERA yhteystietosi minulle sähköpostiin osoitteella santloora@dnainternet.net, niin alan lämmmitellä puikkojani.

Ja paljonko sitä lankaa sitten olikaan???? Sukkalankaa on kätköissäni tarkalleen ottaen 9,250 kg!!!! Veeran arvaus osui siis melkein kun nappi ohtaan. Huhheijaa, taijan olla aikamoinen sukkalankahamsteri, vaan kyl oon jostain lukenu neulojasta, jolla oli lankaa yli 70 kg, että tällä tiedolla aina itseäni lohdutan tiukan paikan tullen. ;D Mutta tuo pistää kyllä miettimään että pitäisikö nyt inventoida ne muut kuin sukkalangat....?!

Hilipeetä viikonalkua vaan kaikille!!

Eikä aikaakaan, kun voi KAUHISTUS

Sukkasato odottelee tuossa jo ihan nurkan takana. Siispä tuumasin jotta tarttis kai ottaa itteensä niskasta kiinni ja uskaltaa tehdä lankainventaario, siis sukkalanka. Noh, nyt se on sit tehty, enkä ottanut diapamia, ehkä ois tarvinnu.

Tässä tulee teidän vuoro: koittakaa ARVATA paljonko lankaa löytyi????? Lähimmäksi arvannut saan minun neulomat sukat! ;D Kommenttiin voi laittaa halutessaan mukaan jalan koon ja värimieltymyksiä, mielellään useampi kuin yksi, sillä tähän projektiin en aio ostaa uutta sukkalankaa. ;D Tosin nuo ehtii kyllä sittenkin kun arvaukset on suoritettu.

Tämä on siis ARVONTA, uusien lukijoiden, kivojen kommenttien, mukavan syksyn* ratoksi.

EDIT: Enpä muistanut laittaa aikaa mihin mennessä arvaukset tulee pistää likoon. Aikaa on tämä viikko ja ensi maanantaina, siis 29. elokuuta aamulla katsotaan kuka on arvannut lähemmäs. :) Samalla tule verryteltyä puikot valmiiksi Sukkasatoon, kun niktkuttelee yhet ennen h-hetkeä.


(* sanoinko mä syksy, sanoinko mä SYKSY, ei oo totta, tähän asti oon kieltänyt syksyn tulon enkä siksi oo ostanu krysantteemejakaan, kun ajattelin sen olevan kesän luovuttamista syksylle.....höh ja kääk.... olkoon sitten.... s-y-k-s-y..... hassu sana ;D ;D ;D )

Tulla tupsahti

Kiitokset Päivi-Helenalle KÄSINTEHTYÄ-blogista, jolta sain tallaisen tunnustuksen. :)

Ja homma etenee näin:
Tunnustuksen saajan tehtäviin kuuluu kiittää tunnustuksen antanutta, vastata 10 kysymykseen ja jakaa tunnustusta eteenpäin 10 ihanaan blogiin sekä tiedottaa ko. blogeja asiasta. Tässä kysymykset ja vastaukseni niihin.

1. Suosikkiväri? - Tästä tuli höpistyä taannoin, mutta vastaan nyt lyhyesti vaaleanpunainen ja turkoosi.
2. Suosikki eläin? - Koira, hevonen, tiikeri.
3. Suosikki numero? - Ei ole.
4. Suosikki alkoholiton juoma? - Oman kaivon vesi.
5. Facebook vai Twitter? - Facebook
6. Intohimosi? - Neulominen.
7. Suosikki kuvio? - Sydän.
8. Suosikki viikonpäivä? - Öh, no vaikka se päivä jolloin ei ole migreeniä. :)
10. Suosikki kukka? - Iiris, skilla, sireeni ja moni muu.

Sitten vaikein tehtävä, jakaa tunnustus. Täällä kertaa päädyin teemaan, jotain uutta jotain vanhaa. Siis joillekin uusille blogeille, joiden lukijaksi en ole vielä kirjautunut ja sitten joillekin vanhoille jotka ei kai ole vielä saaneet tätä.

Askartelin itte
Pala elämää joen varrella
Pikkutaivaanrannanmaalari
Raitalammas
Pitsisukan käsitöitä
Harmaata arkea
Samarnyn silmukat ja pistot
Pilvisenä päivänä
Nätti rätti
Käsillään

Tätä saapi jaella sitten jos tahtoo, ei ole pakko. Ja sit jos joku EI ole vielä saanut saapi ottaa ja jättää puumerkin kommentteihin, niin käyn kurkkaamassa. :)

Terveisiä Wienistä

Käväistiinpä tuon Isännyksen kanssa loman päätteeksi hieman ulukomaan mualimoo tiirailemassa. Tarkemmin sanottun viinillä 'Viinissä'. :)


Kiva oli kaupunki ja tänne tahtoo joskus uudestaan. Huristeltiin metrolla eessuntaas, niin ja vähä ratikalla ja bussillakii, ja nähtävyyksiä nähtiin. Vaan arvatkaa mitä neuloja bongaa kesken jäätelön syönnin?? No LANKAKAUPAN tietennii.


Menasin lipasta jäätelöt väärään kurkkuun, kun niin tohkeissani olin. Valitettavasti kauppa oli silloin illalla jo kiinni, mutta älkää luulkokaan että siitä lannistuin.

Jos joku muu haluaa bongata saman kaupan, niin Marianhilferstrasse 101:ssä olevan AIDA kahvila-konditorian
vierestä menee porttikongi sisäpihalle, jonka oikealla sivulla lankakauppa luuraa. Vasemmalla sivulla oli joku terassi pöytineen.







Viimeisenä päivänä ennen lähtöä pääsin kurkkailemaan lankakaupan sisältöä. Tarkoituksena oli ostaa sukkalanka puikoille nro 3,5 tai 4. Niitä oli hyllyn oikealla sivulla ja, kuten ehkä huomaatte, nappasin sieltä yhden kerän pois jo ennen kuvaamista. Ja tietenkin kaivelin myös tarjouskoria, josta muut kerät löytyivät.


Tässä saalis. Kirjava turkoosi Lana Grossa Merino 150g/390m, 80% merinovillaa, 20% polyamidia, kolme muuta väriä Lana Grosso meilenweit cotton 100g/460m, 41% puuvillaa, 39% villaa, 13% polyamidia, 7% elite (?), en tiedä mitä toi viimeinen on suomeksi, noin siinä luki. Nämä kolme kerää ovat kuitenkin puikoille 2,5-3, mutta ajattelin voivani neuloa kaksinkertaisella langalla kun kerä on melkein yksivärinen.

Niin että vahingossa jo varauduin Sukkasatoon, vaiken ollut vielä ilmoitautunutkaan siihen. ;)