SAMOS PURKAUTUU

Pieniä tai muuten vaan kökköjä.

Tämä kasa tässä.

Siinä on pari puseroa ja pari takkia Novitan Samos langasta.

Siispä purkuun menee ja sit niistä tulee jotain muuta.

Sitten kun kaappia kaivelee saa melkein värisuoran.

HiH.

Puikot heilumaan!  

LISÄÄ LANKAA

INGILLÄ 

oli lankapakettiarvonta tässä jokin aika sitten.

Kävipä sitten niin kivasti, että sininen paketti matkasi minulle. 

KIITOS INGI langoista sinisistä, yllätyslankavyyhdistä ja kivasta kortista.

Ja ettei langat vaan loppuisi satuin törmäämään kirppiksellä, yllättäen lankaan. Kuinkas ollakaan tällä kerralla keriä oli enemmän kuin yksi väriä/laatua kohden, joten täytyihän ne ottaa pois kuleksimasta. Kassellaan mitä näistä syntyy, mutta pientä hyrräystä aiheuttivat pääkopassa ainakin, joten eiköhän niistä aikanaan jotain valmistu.

Lisää tehtävää sain Kälykältä, kun Tyttären kanssa siellä kyläiltiin.

Näistä olisi tarkoitus ihan oikeesti tulla Pojanpojalle neuletakki. Etsittiin Novitalta jo mallikin.

Vauva helmineulejakku (klik vaan)

joten ei mene aikaa pähkäilyyn mitä tästä tekisi kun malli on jo mietitty.

Että semmosta tällä kertaa. Nyt sopan keittoon.

Kivaa päivää sulle. :)

13 nappia

 Mieheni ehdotti pikku trippiä Tallinnaan. Oukkei, tuumasin, mut mä haluun sit käydä Karnaluksissa.

Sinnehän me sit ensin suunnattiinkin.

 Ihan mua jänskätti siellä oven takana, kun painoin summeria.

Oven takana Liisa pääsi ihmemaahan, tai siis Santra. :)

Vaikka mun pitkässä ostoslistassa ei lukenutkaan kuin tuo 13 nappia, niin ei pidä luulla etten sieltä muuta ostanut. :) Sitä paitsi voisin antaa Miehelleni kymmenen pistettä ja papukaijamerkin. Kun mää uppouduin noihin lankoihin Mies istui löytämänsä keittiöjakkaran päällä lukien satamasta ottamaansa lehteä ihan rauhassa. Melkein kuulemma nukahti siihen. Miksei siellä vois olla semmosta miesnurkkaa sohvineen ja autolehtineen? Vai oliko siellä? En mää mitään nähnyt ku ne langat. ;D

Pöh. Mä koitin kääntää kuvan mut se jotenki linttaa kerät  kokoon, joten olkoon noin.

Noi  Highland Tweedit on mulle uusi tuttavuus. Vähän paksumpaa kuin Hand-dye Effect, josta Äiti on tehnyt sukat (kaksinkertaisesta langasta kun ei jaksanut värkätä niin ohuen kanssa). On pessy ja pitänyt eikä ne ole menneet miksikään. Ihania värejä. Siellä oli vaan yksittäiskeriä, joten jonkun muunkin mielestä ne on olleet ihania värejä.

 Zimba Topeista ois tarkoitus tulla pieni neuletakki tai -pusero. En tiiä vielä.

Tuo räikyvän värinen on pariin pipoon efektilangaksi.

 Kamera ei anna oikeutta Cashmere Goldin värisävylle. Se on luonnossa syvemmän punainen. Ostin tuon langan hyvän tarjouksen ja värin takia itelle neuletakkilangoiksi.

Nämä ovat siihen takkiin napeiksi. Seitsemän ostin ja toivottavasti riittävät jos niitä tarviin.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä ne 13 nappia. Voiko napit suloisemmat olla? Vauvan villapukua varten. Kunhan saisin sen vaan valmiiksi. Vauvaneuleita saattaa tulla lisääkin. Minusta nimittäin leivotaa mummellia. :D

Pihaus

Heipparallaa!!!

Kyl tääl hengissä ollaan. :) Lankaakin on ostettu, kun tuli vastaan hyvä tarjous.

Jos joku ihmettelee tuota  yhtä kerää ei varmaan tarvii sanoa kuin yksi sana.  KOIRA. :D

Juu pääsi tutkimaan lankalaatua ihan omin päin.

Se kehveli. <3 p="">

Mulla oli visio villatakista näistä langoista, mut en löytänytkään ohjetta, ainakaan vielä,

 joka oli jossain Novitan lehdessä, 

 Etsintä siis jatkukoon. 

Oon tässä aikasemmin valitellu et mun neulomukset edistyy 

h-i-t-a-a-s-t-i.

Niin ne tekee vieläkin. Semminkin kun pihakausi on  jo alkanut. Mut  kyl mää niin kauhian pal yritän saada jotain valmiiksi edes.

Todistusaineistoa on tuos kuvas. :)

Koiralle ja vauvalle.

Joa ei oo neuleita tullu valmiiksi niin kakkua ainakin on.

Kannattaa kokeilla.

Paras Marttojen kuivakakku (klik)

Teki mieli tehdä jotain uutta ja tuolta Kotikokkien blogista tän pongasin.

Koitin löytää sellaisen ohjeen mihin aineet on kotona valmiiksi.

Ei tarvinnut kauaa hakea.

On hyvvää.

Leppoisaa lauantaita ja suloista sunnuntaita vaan kaikille!!!

Kumman kerät?

Saako noihin koskea?

Ai, ei vai?

Ootko nyt ihan varma?

*hauks*

Ensimmäisen viikon täällä asuessaan Panda antoi mun lapasenkutimen olla ihan rauhassa levällään olohuonessa. Yhden kerran vain nappasi kiinni langasta ja kun varoitin sormella, työnsi suupielestään kielellä sen ulos, kuin sanoakseen, enhän mää mitään tehny. Ajattelin et se taitaa olla käsityön ystävä. Taisi olla vaan vieraskorea. :) 

Sen jälkeen ollaan väännetty kättä, että kumpi se omistaa lankakerät. Yksi aamu se odotti mua vessan  oven takana turkoosi lankakerä suussaan häntä heiluen.''Katsos mitä löysin! Jee!''

Juu, ei passaa jättää naskalihampaiden saataville.

Niin, sitä vaan, että uutta lankaakin on pukannut taloon. Tosin ostin nää jo tovi sitten alekorista. Ihastuin tyystin tohon väriin. En vaan ole osannut päättää mallia puserolle, jonka noista aioin tehdä. Liian monta kivaa.

Neulottu täällä kyllä on, mut valmistuu hitaasti vaikka onkin pieni tekele.

Perästä kuuluu.

Railakasta reippailu viikonloppua kaikille!

Tunnelmapaloja Prahasta

Tässäpä muutama kuva Prahan matkaltamme. Käytiin ensimmäistä, mutta toivottavasti ei viimeistä kertaa.

Hyvät kengät pitää olla jotta jaksaa kävellä ja katsella ympäriinsä. Siinä suhteessa ei mennyt ihan nappiin. Toiset hiosti ja puristi kun jalka turposi ja toiset, varpaanvälilipokkaat, oli ensimmäistä kertaa tänä kesänä jalassa ja rakko tuli varpaan väliin. Oisko pitäny vähä ajatella enste? 

 

 Tässä kohtaa en ollut ihan valveilla, eikä kamera ollut kuvaus valmiina ja sain kuvan vasta kun hääpari oli kävellyt ohitsemme.

 Huolimattomuus korvaantui myöhemmin torilla kun sain kuvasarjan toisesta hääpairista. Tässä morsian poseera omille kuvaajilleen ja samalla vähän turisteillekin. En ollut ainoa joka kuokki kuvaustilannetta. ;)

 Välillä täytyy myös tankata....

.... ja herkutellakin.

Tietenkin myös shoppailla. Onkohan mulla joku kenkämania?! Varmaan siksi kun lapsena oli vaikea löytää sopivia kenkiä kun jalkani on/oli kapea ja matala. Italialaisia kenkiä  jos sattui löytymään niin silloin yleensä natsasi. En harmi kyllä löytänyt tällä reissulla kenkiä. No, olinhan mä just ennen reissua ostanu yhet. ;) Ne on muuten aika ihanat.

Ikkunaostoksia. Terkkui vaan Paksu Leidi.

Mitä ihmettä. Lankaa. Tässä kohtaa olin varmaan pikkusen kipee kun en ostanut mitään!?! Niin. Mitä pitäisi sanoa shoppailusta Miähen kanssa? Ei onnaa. Tarttis olla mukana joku toinenkin tippaleipäaivo ja istutta ukot terassille nauttimaan atmosfääristä. ;)

Näyttäiskö kivalta?

Mmmmmmmm, nam italialaista jäätelöä. Mikäs sen ihanampaa lämpimänä  helteisenä päivänä.

Ja vielä kerran lankaa kevään väreissä. Kaikki näyttää olevan ihan outoja merkkejä. Oishan sieltä saanut kaikenlaisia nauhojakin, niitähän pitää aina olla varastossa metritolkulla sillä koskaanhan ei tiedä josko tulis pakottava tarve nauhottaa jotakin. :) Niin ja kangastakin ois tarjolla ollu vaan sinne jäivät. Ovi oli lukossa ja avain hukassa tai siis kauppa oli kiinni.

Oli mulla käsityökin siellä mukana mut kaiken hektisen ympäri pyörimisen ja päikkäreitten nukkumisen välissä ei jaksanu nitkutella sitä pikku villapaitaa. Ja sitä paitsi myöhemmin kun sen aloitin mulle tuli erimielisyys sen ohjeen kanssa, jotta vaiheessa ollaan tällä haavaa ja jotain muuta nitkuteltiin siinä miettiessä. Valmiina ovat mut pitäis vielä kuvata. Tsaukkis, näkyillään. :)

VäRiTeRaPiaa

siis VÄ RI TE RA PI AA

Oli ihan pakko jatkaa turkoosilla rojektilla, kun sain uuden ronspiraation ennenkun olin saanut edellisetkään sukat valmiiksi. Tällä ohjeella oon tehnyt kahdet sukat ennenkin, yhdet harmaat Isännälle ja toiset mulle, liila/punanen/vihreä sekoituksella raitasukkana.

OHJE: Novita Kevät 2011, löytyy myös TÄSTÄ LINKISTÄ
LANKA: Novita 7-veikka turkoosi väri 350, 7-veikka Polkka väri 837, lankaa kului yht. 160g
PUIKOT: Nro 3,5 bambu

Raidotuksen tuosta kirjavasta annoin tulla sen mikä sattui tulemaan. Resorissa se natsasi aika passelisti,  mutta ois ehkä voinut kohdistella noita toisiakin raitoja.

Lopputulokseen oon silti aikas tyytyväinen. Väri on niin namuskainen jotenkin. Tuo turkoosi puhuttelee mua tätä nykyä kovastikin. 

Turkoosi puhuttelee mun makuhermojanikin. Oon ihan addiktoitunu noihin hedelmäturkkareihin. On pakko ostaa aina uus pussi kun edellinen on mennyt kurkusta alas.

Nuo Mymmelitkin tahtoi kaupasta mun matkaan ihan väkisin, vaiken Muumimukeja muuten kerääkään. Mulla on Pupumukeja tusina ja niitten keräily alkoi kutojapupusta. :) Kuinkas muuten. Mutta ajattelin että nuo kyllä passaa sinne sekaan laittaa.

Ja kerta kiellon päälle. Lidlistä puuvillalankaa heräteostona. Viimeiset pussit noukin ennenkun äiti ehti paikalle. ;D

 Mutta mitä ihmettä?? Onko täällä on ollu joku rallikilpailu? Lippukankaita on levällään pitkin pöytiä ja jotain kummaa suristelua on alkanut kuulumaan ompeluhuoneen suunnasta. Mitäköhän se siellä oikein huokailee ja vinkuu? Taitaa pistellä itseään nuppineuloilla..........onkohan se fakiirien sukua?

Suunnitelmia

Sain ystävältäni ystävällisesti kasan kankaita, joita hän ei itse tarvitse. Kiitos Paksu Leidi !!!

 Ensinnäkin verhokankaita........ 

Toiseksi muita monenlaisia kankaita.....

 Heti alkoivat pienet harmaat aivosolut hyrräämään, mitä näistä voisi tehdä. Verhokankaista voisi tulla kivoja mekkoja, itselle tai sitten jollekin tyttöselle. Näistä toisista puseroita, hameita, housuja.... liian monta mahdollisuutta, ja sitten.......

..... pongasin uuden Ottobren ja sai lisää pohdittavaa....

 Lehdessä oli ihana malli vintagemekkoon, vai oisko tuo liian tyttömäinen viihdevuosien kynnyksellä elävälle äkäiselle äm....... ööö, tota ei ku..... no, jos viiskytluku on vintagee niin silloin taidan olla minäkin. ;D ;D ;D. Otetaas uusiksi, oisko tuo liian tyttömäinen vintage ikäiselle lehtokurpalle?? Täh, tää ei nyt taija skulaa tää tekstinkäsittely, kun nuo sormet näpyttelee ihan omiaan. Mutta kumminkin esimerkiksi tuosta verhopinosta päällimmäisestä kankaasta voisi tulla tällä mallilla ihan kiva kesämekko, vaikka lehdessä oleva kangas on kyllä syötävän suloinen tuossa mekossa.

Niin ja jotta ei totuus pääsis unohtumaan mulla pimahti joku hempeyshyökkäys päällensä kesken kauppareissun ja oli ihan pakko ostaa noi langat, sukkiin itelle. Vaikka tällä hetkellä kaikki mun käsityöprojektit etenee niin tuskastuttavan hitaasti, että pitäisi saada joku turboahdettu inspiraatio päälle. Saiskohan sitä ostettuu Elloksen katalogista tai Ikean postimyynnistä.......?

Mitä sitä ihminen ei tekis.....

..... saadakseen lisää lankaa. Niinku ajelis naapuri pitäjään sillä varjolla, et uusi auton akku tarvii ladata kunnon ajolla. ;D Eipä löytynyt sieltäkään sitä riivatun Rose Mohairia, mutta jotain silti, kuinkas muuten.

Alekoreja tietysti kävin tonkimaan ja sieltä huuteli juhhuuta nämä Kelo-langat. Tällä kerralla ajattelin olla viisaampi, ja kun vyöte sanoi että puseroon menee kahdeksan kerää otin sen viimeisenkin kerän matkaan ettei olisi jäänyt ykäyksinäiseksi.

Enkä toisessa kaupassakaan ollu köyhä enkä kipee, vaan kaikki alkekorista löytyneet vihreet Isoveli-langat rohmusin, vaikei oo harmainta aivastustakaan mitä näistä sitten tekisin.

Pai tö vei, niistä Rose Mohaireista sen verran, että Karnaluksista löysin oikeaa väriä. Mutta ei sekään menny ihan niinku Strömsössä, koska Luxia löytyi, tavallista ei. Kunhan ne saapuu lahden toiselta puolelta tarttee vähän tuumailla miten sumplii ne langat puserossa, pitääkö purkaa vai nou. Se on sen ajan murhe.

Nysse hurahti Jussiin

Ja niinku mää viime vuonna olin tiukkana ittelleni etten osta lankaa kuin pakon (?!) sanelemana, niin nyt ratkes nolla linja. No, joojoo, ei se ny ihan nollissa pysyny täytyy myöntää. Mut mun oli ihan pakko käydä tänään neljässä (ku en enempää ehtiny) liikkeessä hakemassa lankaa. Nääs kun ostaa lankaa jotain varten ja sit keksiikin tehä siitä jotain muuta, nii eihän se tietenkään sit riitä.

Heti ensimmäisessä kaupassa mää törmäsin Jussiin ja ei siin menny ku pari sekuntii niin meni jalat alta. Niinku ois banaaninkuareen luikastunu. Mää ny vaan joteskin nykysin diggailen tommosii luonnonläheisii värei ja ku alekoriin silmät sattuu ja sävy miällyttää, niin ei meillä lasketa eikä surra pienistä. Paitti että laskin sen verran, et ku vyöte sanoo kuuden kerän riittävän villapuseroon niin ostaa päkäsin seittemän. Ettei niinko tartte tän langan kans miättii riittääkö vai nou.

Ei siinä mitään mut sit kolmannessa kaupassa (kirppikselläki välis kävin, ei löytyny lankaa) mua vejettiin turkoosilla turpaan. Uups, sori. Oon syöny tänään vissiin liikaa sirtushedelmii. Siinä se sit olii niinku laaki ja vainaa. Hirvee hinku tuli saaha turkoosit villasukat (vaik ne vaaleenpunasetki on vielä neulomati). Että näin luonnonläheistä väriä tämäkin. Smurffit ainaki asuu mettässä et eiks seki oo luonnon läheistä ja jotenki viherpipertävää? Nii ettei taija multa työt loppua. Lopuksi pieni kurkistus työhön joka on syyllinen kaikkeen tapahtuneeseen. Saa nähä löytyykö lanka, tuleeko valmiiksi.... jännitystä elämään..... mut saanpahan jossain vaiheessa smurffisukat. ;D

Jippiii

Uusi Ulla on ilmestynyt. Lehteen voit KLIKATA TÄSTÄ. Olen odottanut sitä kuin kuuta nousevaa, siitä lähtien kun luin 50 Villapeikkoa-blogin Suvilta, että sinne on tulossa hänen suunnittelema SIRLE-pipon ohje.


Ajattelin kokeilla sen tekemistä näistä Porvoosta ostamistani Duett langoista.Ihan uusi lankatuttavuus, mutta pehmeää ja mukavan tuntuista. Siinä on 55% puuvillaa ja 45% merinovillaa. Valitettavasti ei ole enempää kuin nuo kolme kerää.


Porvoosta tuli ostettua myös tätä Cornwallia, 70% villaa ja 30% akryyliä, puikot 4,5-5,5. Mitäs näistä sit vois tehä? Harmittavasti löysin alekorista vain kolme kerää näitäkin a 50g/100m. Pipo, sukat, kaulahuivi.....öh. Eihän nuo mihinkään oikein riitä. Saa sitten nähdä miltä neulottuna näyttää. joskus nuo kirjavat ei näytä neulottuna yhtään hyvältä. Onko kellään kokemusta noista kummastakaan langasta?


Oon saanu pitää Isää ja Äitiä yön yli kylässä, asuvat kuitenkin vain viiden kilometrin päässä. Tullessaan toivat uuden ´asukkaan´ kirjahyllyyni. Siis inspiraatiota kangaskaapin tyhjennykseen!