Pihaus

Heipparallaa!!!

Kyl tääl hengissä ollaan. :) Lankaakin on ostettu, kun tuli vastaan hyvä tarjous.

Jos joku ihmettelee tuota  yhtä kerää ei varmaan tarvii sanoa kuin yksi sana.  KOIRA. :D

Juu pääsi tutkimaan lankalaatua ihan omin päin.

Se kehveli. <3 p="">

Mulla oli visio villatakista näistä langoista, mut en löytänytkään ohjetta, ainakaan vielä,

 joka oli jossain Novitan lehdessä, 

 Etsintä siis jatkukoon. 

Oon tässä aikasemmin valitellu et mun neulomukset edistyy 

h-i-t-a-a-s-t-i.

Niin ne tekee vieläkin. Semminkin kun pihakausi on  jo alkanut. Mut  kyl mää niin kauhian pal yritän saada jotain valmiiksi edes.

Todistusaineistoa on tuos kuvas. :)

Koiralle ja vauvalle.

Joa ei oo neuleita tullu valmiiksi niin kakkua ainakin on.

Kannattaa kokeilla.

Paras Marttojen kuivakakku (klik)

Teki mieli tehdä jotain uutta ja tuolta Kotikokkien blogista tän pongasin.

Koitin löytää sellaisen ohjeen mihin aineet on kotona valmiiksi.

Ei tarvinnut kauaa hakea.

On hyvvää.

Leppoisaa lauantaita ja suloista sunnuntaita vaan kaikille!!!

Käsityö tämäkin :)

Makeannälkään piti leipasta oman pihan omppupuun sadosta tämän syksyn ensimmäinen omenapiirakka. Tämä helppo ja nopea piirakanteko-ohje on jo vuosia ollut käytössäni.

Helppo marjapiirakka  

100g notkeaa voita t. marg.

1,5dl sokeria

3dl vehnäjauhoja

1tl leivinjauhoa

Sekoita aineet keskenään ryynimäiseksi seokseksi. Ota siitä 

1dl muruja piirakan pinnalle ripoteltavaksi.

Lisää loppuun 1 kanamuna.

Pinnalle: marjoja, omenaa, päärynää, persikkaa yms. Lopuksi taikinasta erilleen otettu muruseos.

Paistetaan n. 180¤ n. 30min. riippuen uunista.

Voitelin piirakkavuoan voilla ja tällä kerralla 'jauhotin'  pohjan kookoshiutaleilla.

Taputeltuani taikinan vuokaan levitin pohjalle ohuen kerroksen hilloa, saadakseni melkein tyhjän purkin pesuun. Se myös vähän mehustaa pohjaa, koska nyt tein piirakan omenoista. Sen lisäksi kippasin jo viikkoja jääkaapissa kahviliköörissä lionneet rusinat liemineen joukkoon. Lopuksi muruseoksen.

Mitäs tälle nyt pitäisi tehdä? Leikataan pala, päälle vaniljajäätelöä ja kuppiin kahvia ja .....

..... mmmmmmmmmm ..... ei pöllömpää ..... kyllä tätä syödä voi.

  

Olen myös joskus jättänyt muruseoksen ottamatta ja notkistanut taikinaa jollain nesteellä levityskelpoiseksi. Täytteen päälle olen levittänyt seoksen, jossa on:

1 purkki rahkaa, 2dl kermaa, 1-2dl sokeria, riippuen siitä mitä väliin on laitettu. 

Tällä versiolla tosin vieroitin perheeni koko piirakasta, koska sitä tuli tehtyä niin usein. ;D

Sottakokki

 Viime aikoina on ollu energiat aika vähissä, niinpä on tullut syötyä karkkia ja juotua kahvia enemmän kun pitkiin aikoihin. Siksipä ei tarvinnut kuin nähdä kuva  MIRAN  (ohje löytyy linkistä) kaurapuolukkamuffineista ja tuli ihan pakottava tarve saada niitää itsekin. Kaivelin pakastinta ja pelkkien puolukoiden sijasta sinne eksyi myös punaisia viinimarjoja ja karpaloita. Makealle perso kun olen niin.... olis voinu olla vielä makeampaa. :D Mutta hätä tapauksessa noihin voi laitta kuorrutetta tomusokerista.

Samalla kun hain kaapista noita muffinivuokia totesin että olen niitäkin hamstrannut monta pakettia ja mistä syystä. No, kun ne oli niin kivan näköisiä. Erttäin järkevää, eikö totta. Mutta kyllä no värilliset on pirtsakampia kuin pelkät valkoiset. Onneks niitä vuokapaketteja ei sentään ole koko hyllyllistä. En meinanut malttaa odottaa että sain muffinit ulos uunista. Pistin kahvin porisemaan ja söin heti kaksi. Nam.

Mittatikku

Poikkesinpa tossa päivänä muutamana paikallisessa Lidlissä ja siellä pongasin tommoset palmikkopuikot, jotka tietenni nappasin mukaan ku halvalla sai, kokonaista 1.48 ekee. Vaikka muistelin kyllä omistavani vitosen palmikkopuikon jo ennestään.


Enkä ihan väärässä ollutkaan, ainakaan ensinäkemältä. Kattelin kuitenkin et onpas vitosen puikoil kokoeroo. Piti sitten suorittaa ihan arkeologinen tutkimus asian tiimoilta. Arkeologinen sen vuoksi, et piti kyl vähä kaivella et sai puikot ulos tuosta Lidlin paketista. Oli kai joku älykkyystesti kun olivat niin tiukkaan pakattu, ettei meinannut saaha auki millään.


Nii et kahtokkee ny. Vitonen ja vitonen!? Vasemmalla on Novitan koko ja oikealla Lidlin.


Ja sitte ko lykkään ne puikkomittariin nii miltäs näyttää. Lidlin puikko on vitonen, mut Novitan puikko on nelonen? Oonks mää ymmärtäny jotenki väärin et toi Novitan koko 2-5 ei tarkotakaan kakkosen ja vitosen kokoja?? Ja ku ohuemmanki koko mitatessa onki 2,5 eikä 2. Täh? No eihän tää mua sinänsä mitenkään haittaa. Eipähän nyt ookaan kahta samankokosta palmikkopuikkoo, mut kysyn vaan kumminki. Pienen ihmisen mieli haluis tietää.


Pyöröpuikko-ostoilla käyttelin Äiteetäki yhtenä päivänä ja sit mulle kävi köpelösti. Määhän täs joku aika takaperin rutkutin ku en löytäny turkoosia 7-v:tä enää lisää, ne säärystimet tehtyäni. Sitte ykskaks turkoosinvärinen hyökkäs iski kulman takaa kimppuun ihan pahaa aavistamatta ja piti hakee ostoskori, vaikei mun pitäny sielt ostaa yhtään mitään. Otin siit kuus kerää et sais villapaitaa tai jotain muuta tehtyä ja kaks kerää jäi jäljelle. Mut Äitee sanos vanhempana ja viisaampana, et ota ny noi kakski ku kerran saat ja joku kolmas lisäks, ku se oli kolmen kerän tarjous. No määhän oon ain ollu kiltti tyttö ja nykki tein niinko Äitee sanos ja tos ne ny o. Että mun silimiä hivelee niimpal makiasti toi väri.


Nii ja tarttu siet sit viel noi serveerauksetki mukaan. Jotenki toi pallokuosi on nii herkku. Tekis ihan mieli uusii verhoi keittiöön, ton tyylisestä pallosta ja kivasta väristä. Pitää kehitellä ja painaa mietintämyssy korville sen tiioilta.


Makiaa viikonloppua vaan kaikil.

Peeässä: Silt varalt jos ny näyttää siltä et tää juttu on ilmestyny monta kertaa, nii mää ny vaan aina löyvän kirjotusvirhei julkasun jäläkeen et, voi nääs nääs mun lukihäiriöö.

Surr rurr osa 2

Tulipas valmiiksi tuo toinenkin hame. Se on ommeltu samalla kaavalla kuin edellisen postauksen ruskea hame eli OTTOBRE 5/2007 suloinen samettihame. Ja nyt se on kirjaimellisesti samettihame ja myös vuoritettu. Jee.


Kangas on Anopilta perityistä kangaskasoista kaivettu. Tässä hieman lähikuvaa. Nyt tuntuu että toi ompelukeiju on liidellyt vähän kauemmaksi ja neulomus tarttunut käteen (vaikka jos totta puhutaan kerkesin jo leikata viel yhen puolhameenlärpäkkeen uudella kaavalla) . Nitkuttelin tuota hihaa alkuun ja ois kiva jos saisin sen puseron viimeinkin valmiiksi lähi päivinä. Ei sillä muuten mikään kiire ois mutku tahtoisin jo alotella toista puseroa ja jotain niistä jonossa odottavista muista kivoista hommista.


Ja arvarkaa mitä? Täällä on taas syöty KAKKUA. Niin että meneeköhän nuo hameentekeleet enää kauaa päälle vai pitääkö isontaa kaavoja?! NO, mutku, toi meitin piän Neulomo kokoontui tälläkertaa meillä niin pitihän rouville jotain hyvää tarjota. Tää siis on kolmas kakku tuolta vuodenvaihteentiimoilta asti ja nyt täytyy sanoo et onneksi siitä tuli semmonen johon oon täysin tyytyväinen. Siis makuun, kosteuteen ja niin pois päiten. No jos jotain vois viel paranta ois ollu toi koristelu. Menin hätäpäissäni siitä mistä aita oli matalin ja tommonen tuli. Maistakaa virtuaalisesti, siel on välissä jotain pätkismusseeta jossa on säilykemandariininpaloja joukossa ja banaaninviipaleita ja vähän kirsikkahilloo. Änkesin sitä Poikalapselle mukaan, ettei tartte taas itteensä ähkyksi syyä, ja toivottavasti maistui.

Topakkaa torstaita vaan kaikille.

Porkkanaleipee ja pötkökakkuu

Tulipa leipastua kun tuli ystäviä syömään. Tein pitkästä aikaa porkkanaleipää. Kaksi pientä ja yhden ison. Kuten huomaatte isosta on jo syöty neljäsosa maistiaisiksi. Viimeviikonkin loppuna leivoin leipee ja täytekakun, mutta niistä ei oo kuvaa. Sitä paitti kakusta tuli pläähkakku. Ohjeen otin Hellapoliisilta Ihana suklaakakku. No valitettavasti siitä mun mielestäni ei tullu ihanaa. Niinkun joku muukin siellä kommenteissa valitti ettei vaniliavanukas hyydy, niin kävi mullekin ja aivan varmasti joukkoon ei ollut mennyt sylkeä maistelun seurauksena. No, kun se ei alkanut hyytymään niin heitinpä joukkoon liivatelehtee josta kai johtuen se sitten kakussa maistui liisteriltä. Ainakin mun ennakkoluulo noita valmiita mössöjä kohtaan osoittautui tällä kerralla paikkansa pitäväksi. Kantsii vastaisuudessa tehä kaikki mössöt ite. Mutta HUOM! kyllä oon tuolta Hellapoliisin blogista löytänyt MONTA muuta hyvää reseptiä.


Tällä kertaa sitten hain ohjetta Pullahiireltä. Päädyin tekemään ihan perus kolmen munan sokerikakkupohjan ja väliin mansikkamoussen (puolet tästä määrästä kun kakkukin oli pienempi). Taisi tuo vohvelipötkyläidea löytyä Hellapoliisilta. Ensimmäistä kertaa kokeilin tuota sokerimassaa tuohon pinnalle. Ja ihan harjoitteluksi sen käsittely menikin. Netistä löytyi vaikka minkälaisia upeita kukkia sun muita mutta eihän sitä viimetipassa mitään saanu aikaisseksi. Ja nehän ois pitäny tehä muutamia päiviä aikaisemmin että olisivat ehtineet kovettua. Noh tätä jutskaa mää kokeilen vielä joskus, täytyy vaan varustautua etukäteen. ;)

Buttercup Bag

Eräs ystäväni pyysi lyhentämään talvitakkia. Pituutensa takia sitä oli hankala käyttää pyörätuolissa, joten se seisoi kaapissa hengarissa käyttämättä. Kyselin että mitä sille kankaanpalalle tehdään joka leikataan pois, tarviitko jotain kassia tai pussukkaa (höh kuka nainen nyt EI tarvii). Ystävä tuumi ettei hän sille kuitenkaan mitään tee, että tee mitä tahdot.


Se mitä tahdoin pikkuisen muutui kun leikkasin takin lyhemmäksi, koska sitä kangasta ei kuitenkaan niin hirveän paljon jäänyt. Pienen pähkäilyn jälkeen päädyin tähän Buttercup Bag:iin. Kaavat tähän kassiin no ollut jo tovin aikaa mutten ole saanut aikaiseksi niitä vielä käyttää. No, nyt on kaava korkattu ja odottaa vaan koska seuraava kangas pääsee leikkuupöydälle.


Malli: Buttercup Bag by Rae Hoekstra
Kangas: Villakangastakin helma- ja vuorikangas
Nappi: Kirppislöytö


Kangas on ehkä pikkuisen paksua tähän malliin, mutta kyllä se menettelee. Sai sentään ommeltua koneella kaikki osat yhteen ettei sen kanssa ollut mitään isompia ongelmia. Kaavassa ei ollut sisätaskua mutta lisäsin sen kumminkin ja kiinnitykseksi laitoin tarranauhaa sellaisen mangneettinappijutun tilalle, kun ei sellaista sattunut olemaan.


Viitaten edellisessä postauksessa mainitsemiini tuplahääpäiväjuhliin, meillä kaikilla oli niin mukavaa. Meillä on Komea Poika ja Kaunis Miniä. Tilaisuudessa tarjottiin Hellapoliisin Mustikka-valkosuklaakakkua, jonka valmistaminen oli allekirjoittaneen harteilla. Oli kuulemma hyvää muidenkin mielestä. Kannattaa käydä noilla Hellapoliisin sivuilla tsiikailemassa mitä ihanimpia tarjottavia. Nam.

Suklaata, kahvia, syksyn värejä ja marjoja

Niitä on mielestäni tässä sukkalangassa jonka ostin viime kesänä kotimatkalla Kalakukkojen kaupungin kauppahallista, kun oli ihan pakko. Ai miks oli pakko, vai? No kun vaan oli!! Mää vaan menin kattomaan sitä kauppaa ja ihan vastustamattomasti se vyyhti hakeutui mun käteen ja halusi muuttaa meille. Ihan totta. Onks teille koskaan käynyt niin? Tää on jotenki mystinen juttu. ;) Ainoo joka mua vielä harmittaa on se etten ostanut sitäkin vyyhtiä jossa ois ollu turkoosia. Mää humallun joskus väreistä niin että menen melkeen narkoosiin. Ilmankos mun Miäs kysy, kun tulin sieltä kaupasta ulos lankavyyhti kainalossa että: 'No, helpottiko?'


Nää pätkärääkätyt on kyllä joskus vähä semmosta eipäsjuupas-lankaa. Ne näyttää kerällä kivoilta mut ku neulot niistä jotain sua rupee yököttämään, että eeeiih mää en kestä. Ja sit sää purat pois tekelees ja hautaat sen langan komeron uumeniin ja unohdat suosiolla sellaista koskaan ostaneesikaan ja joskus ihan vahingossa näet painajaisunia jossa se lanka kummittelee ja huhuilee sulle et 'käytä mut käytä mut'.

Siks mua vähän melkeen pelotti alkaa neulomaan tätä lankaa koska mää niin tykästyin siihen siellä kaupassa. Pikkusen on kaksjakonen mieli nyt ku sukat on valmiina. Tosin salamavalolla otetut kuvat ei kerro totuutta värisävyistä eikä anna näin ollen oikeeta kuvaa niistä. Langan kirjavuudesta johtuen en neulonut mitään krumeluureja sukkaan vaan halusin selkeetä ja simppeliä. Tosin sukkiin meni vain 46g lankaa, joten jäljelle jäi vielä 55g ja siitä saa neulottua vielä toiset pikkusukat. Niihin vois keksii sitten jotain pientä pikkuruista.


Malli: Tavis/perus
Lanka: Trekking hand art
Puikot: 2.5
Varrensuussa helmiä 42 kpl


Tällä viikolla tein Makujen keittiössä tehtyä Rusina-kookosleipää, tosin sattuneesta syystä, ilman rusinoita. Ensinnäkään ei sattunut olemaan kaapissa ja toisekseen en niistä niin paljoa välitäkään. Kantsii kokeilla oli sen verran maukasta liepuskaa. Laitoin rusinoiden sijaan kolmen viljan leseseosta ja ihan rapsakkata purtavaa tuli.

No niin. Nyt tää juttu on valmiina julkaistavaksi ja yleensä, vaikka oon lukenu sen ainakin kymmenen kertaa ja kirjoittaessa korjaillu alvariinsa tekstiä, niin heti kun oon painanu julkaise-nappulaa mää huomaan että eeiii tuol on kirjaimet väärässä järjestyksessä ja tuolta puuttuu kirjaimia, joten mulla taitaa olla joku luki-häiriö. Niin että kiitos ja anteeks, koittakaa kestää. :D

Nysse leipoo

Käsityötä tämäkin kun ei oo mitään neulomuksiakaan esitellä. Oon päättäny leipoo ainaki kerran viikossa leivän tai jotain sämpylöitä. Tämän viikon tinttajuntti on tämmönen. Rosmariini Focaccia on perusohjeena mut oon laittanu mukaan kaikkee mitä kaapist löytyy siis säveltäny. Tää on varmaan neljäs tai viides leipä jonka oon tehnyt tällä ohjeella. Aluks olin huolestunu ku toi ei nouse ton enenpää (ensin kulhos tunti ja pellil ainaki 20min.), mut mitä näin kuvia muutamis blogeis niin ei niittenkään leipä ollu ton korkeenpi et tommonen sen sit tarttee olla kai.


Taikinas on auringonkukan- ja pinjansiemeniä (ku pussin pohjal sattui olemaan), päällä pellavansiemeniä ja jauhoja sekalaisesti sekä sokerijuurikaskuitua huitaleina. Siis ihan sekametelileipä. Siit tuli ihan syötävää omast mielest eikä toi ukkokaan suustansa pois syleksiny vaan pisti menemään ääntä kohti ihan kiltisti. Toivottavasti täst ei tuu tapa siis esitellä leipomuksii tai kohta mää saan pistää pystyyn uuden blogin ettei pölähä jauhot kenenkää silmil.