Keväthepulia

Myrsky ja mylväys. Täällä on joku valkotornaado riehunut viime päivinä. Tai oikeastaan kaksi. Äiti halusi välttämättä tulla avustamaan kevätsiivouksessa. Joku sanoo, ettei suursiivousta tarvitse tehdä, jos pitää paikat kunnossa ja menee vähitellen kaikki läpi. Nii-in ei pitäis, jos pitäis. Vaan kun ei niin ei, niin on kyynärpäitä myöten pölypalloja ja kakkaa. Tai no, ei nyt ihan kirjaimellisesti tuota viimeistä.... ;) Kaikkia kaappeja ja vaatehuoneita ei vielä ole menty läpi, kun on pitänyt käydä pyörähtelemässä tuolla pihallakin viherkynteni kanssa. Luit oikein . Minulla ei ole viherpeukaloa, vain kynsi hieman vihertää. Into on tietysti hirveän kova saada pihastani salaperäinen puutarha. Seuraavassa kuvassa ollaan matkalla ainakin sinnepäin.


Kävin nimittäin ystävälläni kyläilemässä ja katsastamassa heidän kesämökkiään. Ystäväni sanoi antavansa minulle muutamia perennan alkuja ja tässä tulos. Neljä kassia täynnänsä. Muutaman kerran jo toppuuttelin, että eiköhän tässä jo ole tarpeeksi, mutta hän sanoi, katsotaan vielä täältä ja tätä sun pitää ainakin ottaa tämä kukkii niin ihanasti..... Niin mentiin koko piha läpi ja melkein joka puskan juurelta hän kaiveli lapiollaan. Kotona laskin 32 eri lajia perennaa ja yrttejä viisi. Että revi siitä. Purkitin kaikki heti ja ajattekin, että saavat niissä hiljalleen juurtua ja katselen niille sitten rauhassa omat paikat. Mökkipiha oli niin nätisti laitettu ja sain sieltä monta ideaa ja kun kerroin kaikista suunnitelmista miehelleni, hän jostain kumman syystä pyöritteli päätään. Ihmeellistä, eikö ne muka kuullostaneet hyviltä....?? Perustelin niitä sillä, että pihan pitää olla sellainen, ettei kaikkea näe yhdellä silmäyksellä.


Ensi keväänä voisin saada mökin pihalta ainakin sireeniä ja juhannusruusua. Suunnitelma mihin ne laitan pihallani on valmis ja paikat voisi syksyllä kaivaa valmiiksi. Sireenien alta pitää nurmikko ottaa pois ja ruusut voisi 'viskata' metsän puolelle villiintymään rauhassa. Puutarhamyymälöitä kolutessa oli tietysti 'pakko' ostaa noita orvokkeja ja iskeä parvekelaatikkoon mutamia valmiiksi kukkivia kukkia, mutta muuten aion käyttää niitä mitä pihalta löytyy ja hoitaa uusia perennoita...ehkä... ellei tule joku pakottava tarve.... ehkä tulee, ehkä ei, keväthepuli järjen vei....

Jotain valmista

VIHDOINKIN. Kyllä se kauan kesti ja oliko vaiva sen arvoinen. Siis, että vuodattaa verta, hikeä ja kyyneliä saadakseen valmiiksi näin yksinkertaisen neulomuksen? ;) Mutta muuhun ei aivokapasiteetti ole tällä erää riittänyt.


Näistä tuli tälläiset Aspiriini-säärystimet, jotka ulottuvat nilkasta vesirajaan asti. Mainoksessahan kehoitetaan ottamaan jalkojen särkyyn aspiriinia. Minä päätin ottaa säärystimet ja lämpimän kaurapussin. ;O Aika hassusti nuo värit asettuvat valmiissa säärystimessä. Ensin näytti tulevan raidalliset, mutta sitten nuo värit pyörähtävät kun säärystin alkaa leventyä ylöspäin mennessä.


Lankana on Lanett ja puikot nro 3. Mallia on vaklattu jostain Modasta, mutta silmukoita ja puikkoja on säädetty langan mukaan.


Tässä vielä pari kuvaa pihan kukista, jotka ovat parhaimmillaan parhaimmillaan. ;)

Rasat hukassa

.. blogissa oli haaste kertoa viisi asiaa, jota olen tehnyt tänä aamuna..

1. Herännyt päänsärkyisen ja huonosti nukutun yön jälkeen kuin nuupahtanut nauris.

2. Raahautunut hakemaan aamupostia laatikosta ja lueskellut kaksi sanomalehteä valikoidusti.

3. Syönyt muroja ja juonut silmänavaustippoja eli kahvia ja katsellut ikkunasta kun aurinko paistaa ja miettinyt, että pitäisi jaksaa siivota.

4. Skypeillyt tyttäreni kanssa, joka oli veljensä luona yötä.

5. Selannut neuleblogeja ja kommentoinut kahteen.

edit: Enpä tietenkään muistanut, että ois voinu haastaa tähän meemiin. No, haastan sen joka haluaa, ettei menis ihan pakkopullaksi. (sitä on syöty taas tänään...;) ) Enkä myöskään voinut vastustaa kiusausta tulla laittamaan muuten tylsään postaukseen paria kuvaa krookuksista, jotka kukkivat penkissäni ihanasti. ( Pääsin siis tänään ulos asti ) On ne vaan niin kauniita. Tarkistin myös skilla tilanteen ja ne ovat ujosti tuloillaan. Niistä ehkä tuonnempana.

Suolaajan paketti

Nyt on löytänyt paketti perille Häh ja Kääk-osion tiimoilta. Ja kaikki meni onneksi ehjänä määräpaikkaansa. Sisus muotoutui tämännäköiseksi.


Oheistarvikkeiden värit löytyvät kaikki tuosta mukista. Vihreä, sininen ja oranssi. Oranssi ei ehkä noin kirkkaana kun langassa, mutta kumminkin. Ajattelin, että tuo Kutojapupu-muki kuuluu kaikkien kunnon kutojien välttämättömyys hyödykkeisiin. ;) Niinpä en voinut vastustaa kiusausta hommata sitä itsellenikin. On se vaan niimpal ihana. Tee maistuukin mukista erittäin hyvältä Dallas-pullan kera, jota parhaillan mutustelen.


Mitä kuuluu käsityörintamalle tällähetkellä niin täytyy tunnustaa ettei oikein mitään. Mikään ei edisty eikä valmistu. On havaittavissa energia vajetta ja siksi pullaa ja karkkia on kulunut melkein..... ei nyt ihan päivittäin, mutta..... no olkoon, kun tarkemmin ajatellaan niin päivittäin, joko karkkia tai pullaa. Kohta olen itsekin pullapitkona. Pari viikkoa kun vielä raataa kokovartalohiki pinnassa niin sitten pitäisi alkaa helpottamaan. Kyökkipiian hommat kun on tuommoista hikeä ja likoa, Uppo-nallea lainatakseni. Vapaanpia päiviä odotellessani päivitin ulkoilupukuni. Jos tulis ulkoilutettua uutta paremmin kuin vanhaa. ;) Siitä oli seurauksena uutta tarpeellista neulottavaa. Uusi ulkoilupuku tarvitsee välttämättä uuden pipo-huivi-lapas-setin. Mieluiten kaksi. Harmaan ja vaaleanpunaisen. Koleita päiviä varten siis. Niitä varmaan on tänäkin kesänä, luulen ma.

Enhän mää koskaan ja nyt taas

Ei mun näitä pitänyt tehdä. Tein kumminkin. Totesin näes, että Poikasella on hääpäivä. Jotain lahjusta ajattelin tehdä. Kun keksin mitä teen piti ostaa lankaa. Kun miniän lahjus oli melkein valmis, vain muutamaa lärpykkää vaille huoliteltu, lanka loppui. Piti ostaa lankaa. Kun lankaa jäi ajattelin tehdä myssynkin. Lanka loppui kesken. Purin pois.

Pojan pipoon piti ostaa lankaa. Kun en vähään aikaan ollut tehnyt tätä pipoa en muistanut kummalla ohjeen silmikkamäärällä niitä olin ennen tehnyt, tein isommalla. Tuli liian suuri. En purkanut. Ostin lisää lankaa ja tein uuden. Tässä ne nyt sitten ovat Lohikäärmehuivi ja Jacques Cousteau-pipo

Lahjukset eivät siis ehtineet ajoissa hääpäiväksi. Kun viikkoa myöhemmin piti lähteä kylästelemään ja viemään niin miniä tulikin kipeäksi, joten ei viety. Huvissa on lankana Novitan Mambo. Ei ehkä paras lanka tähän malliin, on hieman kovahko. Silmukoita loin 122, mutta olisi voinut olla vähän enempi. Cousteau- pipossa lankana Novitan Tennessee.

Tässä vielä lähikuva soljesta jotka olivat ensimmäisessä elämässään puupallo, manikyyritikku ja verhorengas. ;)) Katsotaanpas saataisko me nää huomenna menemään oikeille omistajilleen.

Iiiiiiiiiiikkk iiiiiiiikkk iiiiikkk !!!

Tänään olin ensimmäisen päivän töissä talviloman jälkeen. Löysin työvaatekaappini hyllyltä tuon suklaarasian. Sen oli jättänyt sinne työkaverini, joka jäi nyt lomalle ja joka on hyvä ystäväni ja joka sattuu olemaan samalla myös pomoni: :) Sitten kun tulin kotiin odotti postilaatikossani tuo paketti. Perjantaina tilasin ja nyt jo tuli! Niin, että mitä sitä kiljumaan? Arvatkaa mitä sen sisällä on.....


Jes jes jes!!! ( hihkuu, hyppii, hihittää) Tarviiko tässä enempää selitellä. Maolenniinnonnellinen. Hienoja kuvia ja hyvännäköisiä neuleita ja punoksia. En kuvittlekaan osaavani niintä nyt tehdä tai edes uskaltavani vielä. Mutta kirja on nyt omani eikä ole mitään kiirettä. Hieman sitä hipelöin ja hivelen ja joskus jonain kauniina päivänä.....

Nysse sit selkis

Nyt on arvaushomma hoijettu. Sen hoiti tyylikkäästi pikku kätösillään tyttäreni. Viinilasista käteen tarttui Suolaajan lappu. Paappa viestiä itsestäsi sähköpostiini santloora@dnainternet.net ja kerro jotain itsestäsi, niin pistän harmaat aivosoluni mietintämyssyyn ylitöihin keksimään jotain kivaa. Juu ja sit osoitteenkin vois laittaa. Ois helepompaa tolle postipojalle.;)

Kiitos kaikille osallistuneille. Mukavaa kun täällä joku käy löpinöitäni lukemassa. Saapi täällä vastakin käyä. Mukavaa maaliskuuta kaikille!!!!