Virkkuukoukku ja 475 metriä pyykkinarua

Heti kun näin tämän matonmallin Stitch'n Bitcg-kirjassa ajattelin että joskus vielä haluan tehdä tuolla ohjeella. Mutta niinkuin kirjassa sanotaan Novitalla ei ole ohjetta vastaavaa lankaa. Kesti aikansa ennenkun keksin mistä sitä voisi ruveta värkkäämään, mutta sopivanväristä narua ei niin vaan löytynytkään. Aina välillä kyllä tsiikailin rautakauppojen valikoimaa ja siellä oli tarjolla aina vaan sitä kirkasta oranssia ja tummaa sinistä eikä ne miellyttäneet mun värisilmää, kunnes vastaan tuli se pyykkinaru.


Vähän jouduin ohjetta muokkaamaan reunavirkkauksen osalta ja kukkienkin kanssa oli pientä ongelmanpoikasta kun noiden ohuempien pakettinarujen värit ei mielestäni sittenkään jotenkin sopineet tuohon maton päälle. Niinkun alla olevasta kuvasta näkyy tein niitä monta ja päädyin kuitenkin noihin yksivärisiin keltaisiin. Sen lisäksi liiman loppuminen ja sen ostamisen unohtaminen viivästytti projektin valmistumista. Kukat on siis liimattu tuohon päälle ja liimasin varmuuden vuoksi myös maton jatkosten narunpäät nurjalle puoleelle etteivät varmasti ala käytössä purkautua.




Ohje: Stitch'n Bitch Kukkiva kynnysmatto Faith Landsman s. 276
'Lanka': Pyykkinaru 5 pussia yht.475m, jota jäi 14m jäljelle ja ohuenpia pakettinaruja
Virkkuukoukku: Mattoon nro 10, kukkiin 3,5 4 ja5
Sekä liimaa.

Hamsteri tässä, päivää

Niinpä tuli käytyä Harmaatukkaisen Rouvan luona. Hän oli päivitellyt Äidille, että kun ois kankaita eikä kukaan tee. No, Äiti, joka ei ole eilisen teeren tyttö, sanoi tietävänsä kuka ja loppu onkin historiaa. :D


Kankaat vasemmalta oikealle: vohvelikangas, frotee ja paria puuvillaa.


Flanellia ja trikoota.


Farkkua, samettikangasta ja paksua puuvillaa sekä muutama kuva.


Ja punaista sen olla pittää, mekkokangas, jotain sekotetta ja trikoo.

Ei muuta kun ompelemaan. Koneen vein kyllä Äidille, sen saan ehkä loppuviikosta ja jäihän mulle saumuri, mutta siinä pitäisi langat taas laittaa uudestaan. Kuinka kummassa se onkin niin vaikeaa, en tiä, mut nyt paistaa kyl aurinko hihaan................

Lahjontaa

Ystäväni Paksu Lady (jolla nimellä hän itse kutsuu itseään uskokaa tai älkää) saapui luoksemme kyläilemään Miehensä kanssa mukanaan hirveä pussillinen, tarkoitan siis ISO pussillinen lankaa tuliaiseksi (tästä seikasta hänen Miehensä oli varmaan ikionnellinen kun pääsi eroon muutamista niistä kirotuista keristä jotka majailee heidän sänkynsä alla [siellä ei siis ole villakoiria vaan lankaa]). Sanoin ystävälleni koittavani pitää näppini erossa noista sen aikaa että saan tehtyä ne viisi (ainakin) keskeneräistä työtä valmiiksi. Tarkemmin ajateltuna tuo lupaus ei tuottaisi vaikeuksia pitää kun katsoo lämpömittariin. Jotenkin tuntuisi että hirveä helle (öpauttiarallaa 50 astetta), villalanka, hiki ja läähätys ei kuuluisi yhteen. Näissä lämpötiloissa meikäläisen sisäinen termostaatti tilttaa, pumppu reistaa, happi loppuu ja pier.... tai no ei nyt mennä kummelimaisiin yksityiskohtiin tässä asiassa. ;)


Lankojen lisäksi ystävälläni oli mukanaan tilaamani korvakorut (hän siis tekee koruja). Nämähän sitten eivät ole nätit vaan kertakaikkisen IHANAT. Helmenä, vai sanotaanko tuota helmeksi vai miksi tuota turkoosia pallukkaa, on muistaakseni kissansilmät. Jos meni väärin niin korjataan.


Ja kun pikkusen tykkään tuosta turkoosista niin lauantaina käydessämme Turuus tarttui ihan vahingossa torilta olkalaukku.

Jep. Mutta nyt pitää lopettää nää höpinät, mää nimittäin olen myöhässä. Pitäis hakea Äitee ja lähteä kyläilemään toisen Ladyn luo. Mulle on luvassa kankaita. Siitä sitten myöhemmin.

Kävinpä kirppiksellä

Tai oikeastaan kahdella ja tässä on saalis molemmista. No, ei pahakan. Langat ja nauhat on toiselta ja kangas ja narut toiselta (paitsi pyykkinaru) kirppikseltä. Kuinkas sattuikaan lanka ja kangas olemaan aika saman väristä.


Pyykkinarut ja pikku narukerät kuuluvat samaan projektiin, joten ne ansaitsevat päästä samaan kuvaan. Mutta mitä niistä on sitten tulossa onkin eri asia ja se nähdään tuonnempana. Vinkkinä voin kertoa että siinä tarvitaan virkkuukoukkua. ;)


Ja kuinkas mää satuinkaan sortumaan tämmöiseen pörhelölankaan!? No voihan. Mutta niitä kattellessa ja hiplatessa tuli VISIO. Samoin kun keltakukkaista nauhaa tiiraillessa.

Nyt täytyy toivoo ja pistää kädet kyynärpäitä myöten ristiin että ehtisi tehdä noita käsitöitä. On menny aika tuolla pihan puolella ja sen myötä puutarhaplogia päivitettyä ahkerammin. En mää silti sadetta toivo, jatkuis vaan nää lämpimät että aurinko paistais kunnolla hihaan. Sit mää voisin vaan istua ahterillani varjossa ja virkkailla tai neuloa. Siinä ei tuu liian hiki eikä saa auringonpistosta. :D :D :D Kivaa kesää vaan kaikille, toivon mä.

176 langanpäätä

Vannomatta paras. Juu, niin tuppaa olemaan ja niin tässäkin tappauksessa. Siis vaikka ajattelein tehdessäni tuota edellisen postauksen ponchoa, ettei ikunakuunaanpäivänä niin sitten kumminkin haksahdin taas tähän samaan malliin. Noh, langanpäitä tuli tähän hieman vähemmän, kun noita kukkaruutujakin oli vähemmän.


Ohje: Novita kesä 2010
Lanka: Novita Puro Batik
Virkkuukoukku: Nro 4 ja Pitsikukka-kehikko

En tiedä teinkö jonkun virheen tätä tehdessäni sillä lankaa jäi yli kokonainen kerä. Tosin tuo lehti on vieläkin lainassa Äidilläni ja tämän ponchon tein reissunpäällä (kun kutsui mua Kuusamo ja jätin taakse tämän savuisen sumuisen kaupungin). Mutta kävin kyllä paikallisessa kirjastossa tarkistamassa mallia tuosta lehdestä.


Tämä pohcho meni valmistujaislahjaksi ystäväperheen Tyttärelle ja kyllä sitä kiiteltiin sen verran ettei tuo värityskään aivan pieleen mennyt, vaikka siitä tulikin tummempi kuin ajattelin.

258 langanpäätä

Yhden pitkällisen myssy/huivi-projektin valmistumisen jälkeen (niin, se on valmis mutta kuvaukset on vielä suorittamatta ja tehdään ne sitten kesähelteillä :D) ajattelin, että voisin tehdä jotain kivaa. No, se kiva oli sillä hetkellä uusimmassa Novitassa ollut tytön poncho. Sitten kun oli aloittanut sen tuumin, että olikohan tämä sittenkään niin hyvä idea, kun laskin että joudun päättelemään 258 langanpäätä!!! Noh tehdään sitten mutta ei koskaanikinä enää (ja kuinkas sitten kävikään, mutta se onkin jo toinen juttu).


Ohje: Novita kesä 2010 (tarkistan tämän vielä kun lehti on lainassa Äidillä tällä hetkellä)
Lanka: Novita Wool (valk.), Nalle Kukkaketo Ruusu
Virkkuukoukku: Nro 3,5 ja Pitsikukka-kehikko

Kun sain tämän ponchon valmiiksi ja löysin Tyttären vanhan salsahameen, sain idean mekosta tähän ponchoon samoilla väreillä. Yläosan kaava on SK-lehdestä (kauluksen jätin pois) mutta hameosa on salsahame kokonaisuudessaan, siitä on vain vetoketju ja vyötärönauha purettu pois, helma avattu ja nauhat lisätty.


Yläosan ohje:Suuri Käsityö-lehti 5-6 2010 Mekko nro 16 s. 47

Kaikki kankaat, nauhat ja pitsit on tämän hamsterin varastoista. Ainoat mitkä on ostetty nyt ovat napit, kun mitkään kotona olleet ei jotenki natsanneet.


Napit onkin aika ihanat. Kälykkä sanoi, että mekko on kuin jostain sadusta ja itselläni tulikin jostain syystä, solmiamisnauhaa laittaessa, mieleen Lumikin mekko, vaikka värit ovatkin ihan erilaiset.


Mekosta tulikin juuri sopivankokoinen, vaikka pelkäsin että kaula-aukko on liian pieni, mutta en sitten joutunutkaan korjaamaan sitä.


Ei muuta kuin helmat hulmuamaan.


Pitsiä näkyvissä.


Ihan tyytyväinen olen tähän projektiin. Nyt vaan tekisi mieli tehdä toinenkin mekko tällä kaavalla ihan ohjeen mukaan tai ehkä sittenki jotain muuta....hmmmm.... tuumiskellaan, tuumiksellaan.

Leipee, leipee leipee

Saatiinpa ystävät tänne yökylään melkein viikoksi. Siinäpä hyvä syy vähän leivontaan ja kokkailuun. Leipasinpa sitten tuliaisiksi uudella härvelilläni eli keittiön monitoimikoneella, jolla voi porata ja sahata ja tasata ja hioa, tai no ei ny ihan mutta kaikkee pilkkoo, möyhentää ja vatkata, niin ensimmäisen leipäni. Tuota konetta oon toivonu jo jonkin aikaa, koska meidän vanha häälahjaksi saamamme vatkain ei kestänyt kuin 32 vuotta ja sitten se meni katkomaan toisen taikinakoukkunsa kesken vaivaamisen. :D Tuolta Pullahiien leivontanurkasta löysin kivan leipäohjeen Muunneltu Kuubalainen leipä Ja näin kuumallahan kaikki Kuubalainen on poikaa. Kantsii kokeilla, jos sattuu omistamaan keittiöva'an, koska kaikki mitat on grammoina. Mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen resepti. Kunnon leipää eikä mitään kaupan pullahöttöä. Ja silleen simppeli et kun tekee taikinan, vaivaa, nostattaa tunnin ja eiku lätkäsöö pellille, vetasee veisell' pari viiltoo ja paistaa. Kantsii muuten tsiikata Pullahiiren kakkujakin jos käypi siellä blogissa.

Käsitöitäkin on tuloillaan, ainakin yks ponco valmiina, kunhan saan kuvailtua näiltä kiireiltäni, ei oo nääs aurinko päässy paistamaan hihaan. Sit ois viel yks myssy ja kaulaliina (niitähän tarvitaan ettei pääse paleltumaan näin helteellä) ja huivi on alotettu (neulon kaks kerrosta ja huomaan virheen, purkaan ne ja teen neljä kerrosta ja huomaan virheen ja purkaan kaks jne. niin se KESTÄÄ) ja ommellakin pitäisi poncholle kavereita ihan just. Mutku mää oon möyriny tuol pihalla ja oon mullassa varpaanvälejä ja nenänreikiä myöten puhumattakaan kynnenalusista. Just tänään istutin kesä kukkia ja huomenna jatkoa seuraa.

Ps. Jos kiinnostaa kattella kukkakuvia paan tonne Puutarhapuuhapuolelle tulppaanikuvia ihan just kunhan kerkeen. ;)) Mää oon ihan täpinöissäni ton Likan kamerasta, joka on mulla lainassa. Just hokasin et määhän voisin ostaa oman linssin jolla pääsee vielä lähemmäs kukkia, vaikka ihan kukan terälehdelle soittelemaan.